Monimuotoiset perheet käyttävät sosiaali- ja terveyspalveluita aivan kuten muutkin perheet. Täältä saat tietoa ja vinkkejä siihen, miten voit sote-ammattilaisena huomioida eri perhemuotoja ja -tilanteita työssäsi.
Tällä sivulla voit lukea lisää seuraavista aiheista
Mikä merkitys perhemuodolla tai -tilanteella on sote-palveluissa?
Perhemuoto tai -kokemus tai tapa jolla lapsi on tullut perheeseen voi vaikuttaa sekä siihen, minkälaisia palveluita tarvitaan, että siihen miten ne tosiasiassa palvelevat perhettä. Esimerkiksi kaksoset tai kolmoset saaneeseen perheeseen tarvitaan useimmiten lapsiperheiden kotipalvelua käytännön avuksi intensiiviseen vauva-arkeen. Toisaalta monet, jotka odottavat vauvaa itsellisesti (eli ilman toista vanhempaa), kokevat, että neuvolan tarjoama perhevalmennus on liian heteroparisuhdekeskeinen eikä palvele heidän tarpeitaan yksin vanhemmiksi tulevina. Tällöin palvelulla ei saavuteta niitä tavoitteita, joita sille on asetettu, eli tavallaan hukataan resursseja. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on mahdollista palvella monimuotoisia perheitä hyvin. Se edellyttää, että tunnistetaan ja puretaan jäykkiä normeja ja oletuksia ja tutustutaan avoimin mielin perheisiin ja heidän tarpeisiinsa.
Olemme koonneet erilliselle sivulle tietoa ja vinkkejä Monimuotoiset perheet -verkoston edustamien kymmenen eri perhemuodon tai -tilanteen kohtaamiseen sote-palveluissa. Lue lisää siitä, mitä on hyvä huomioida eri perheryhmään kuuluvien vanhempien ja lasten kohtaamisessa.
Vähemmistöstressi
Vähemmistöstressi tarkoittaa pitkäaikaista sosiaalista ja sisäistä painetta, joka johtuu yhteiskunnan normeista ja asenteista vähemmistöryhmää kohtaan. Se syntyy erilaisuuden tunteista, toiseuden kokemuksesta, sosiaalisesta leimautumisesta sekä kiusatuksi ja syrjityksi tulemisen kokemuksista tai niiden pelosta. Vähemmistöstressiä voivat kokea esimerkiksi sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön kuuluvat ihmiset yhtä lailla kuin kieli-, kulttuuri- tai etniseen vähemmistöön kuuluvat ihmiset. Vähemmistöstressin kokemusta ei voi päätellä ulkoa päin. Läheinen, joka ei itse kuuluu vähemmistöön, voi myös kokea vähemmistöstressiä todistaessaan läheisensä syrjintäkokemuksia tai pelkoa niistä.
Vähemmistöstressi voi vaikuttaa kielteisesti fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin. Se lisää riskiä sairastua esimerkiksi ahdistus-, masennus- ja päihdehäiriöihin sekä diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin ja astmaan. Vähemmistöstressiä kokevien subjektiivinen kokemus omasta terveydentilastaan on myös muita huonompi. (Jaskari ja Keski-Rahkonen 2021)
Vähemmistöstressi voi myös vaikuttaa ihmissuhteisin sekä yhteistyösuhteeseen ammattilaisten kanssa. Vähemmistöstressin vuoksi ja etenkin, jos vanhemmalla on syrjintäkokemuksia, voi olla suurempi kynnys ottaa esille vaikeita asioita. Kohtaamisessa sote-ammattilaisen kanssa vanhempi voi pelätä sitä, että ammattilainen palauttaisi ongelmat perhemuotoon, vähemmistöasemaan, alkuperään tai uskontoon ja kohtaaminen vain lisäisi vähemmistöstressiä tuomatta apua itse ongelmiin.
Asiakkaan vähemmistöstressiä voi ammattilaisena pyrkiä lievittämään monin keinoin:
- Kohtaa ihminen siellä, missä hän on. Voit esimerkiksi sanoittaa mahdollisia pelkoja ja tehdä tilaa asiakkaan tarpeille näin:
Joskushan meitä ammattilaisia kohtaan on isojakin pelkoja. Miten voisimme varmistaa, että tästä tapaamisesta tulisi mahdollisimman hyvä kokemus?
- Oleta moninaisuutta joka kerta, käytä sisällyttävää kieltä ja avoimia kysymyksiä:
Ketä teidän perheeseen kuuluu?
Keitä muita täällä on?
Mitä vanhemmuusnimitystä toivot itsestäsi käytettävän?
- Kuuntele aktiivisesti, käytä perheen/asiakkaan käyttämiä sanoja ja ole valmis omaksumaan uusia termejä sekä luopumaan vanhoista.
- Normalisoi kokemuksia, vältä vähättelyä: Kertomasi/vähemmistöasemasi perusteella on todella ymmärrettävää ja normaalia, että oireilet… Reagoit samoin kuin useimmat ihmiset vastaavassa tilanteessa.
Kaikilla meillä on ongelmia ja haasteita.
Monimuotoiset perheet neuvolassa
Lähes kaikki Suomessa raskaana olevat käyvät oman hyvinvointialueensa neuvolassa. Sama palvelu ei kuitenkaan palvele kaikkien perheiden tarpeita yhtä hyvin. Monimuotoiset perheet -verkosto toteutti syksyllä 2025 valtakunnallisen kyselyn, jolla kartoitettiin etenkin monimuotoisten perheiden vanhempien kokemuksia neuvolapalveluista ajalta, kun palvelut ovat olleet hyvinvointialueiden järjestämisvastuulla. Kyselyyn vastasi 471 vanhempaa ympäri maata. Kyselyn tulokset ja niihin pohjautuvat kehittämissuositukset julkistetaan webinaarissa marraskuussa 2026. Jos olet kiinnostunut kutsusta webinaariin tai sen tallenteesta, lähetä sähköposti kehittämispäällikkö Sofia Lindqvistille.
Monimuotoiset perheet kouluterveydenhuollossa
Joihinkin perhemuotoihin ja -tilanteisiin voi liittyä kohonnut riski joihinkin lasten ja nuorten hyvinvointia heikentäviin kokemuksiin, vaikka mikään perhemuoto ei itsessään ole toista huonompi. Esimerkiksi lapsen kaltoinkohtelun riski on erään alankomaalaisen tutkimuksen mukaan muita korkeampi suurissa perheissä, yhden huoltajan perheissä ja uusperheissä, mutta adoptioperheissä taas huomattavasti matalampi (van IJzendoorn et al. 2009). Uusperheessä varttuvat nuoret ovat myös suomalaistutkimuksen mukaan muita nuoria suuremmassa riskissä joutua väkivallan uhreiksi (Savolainen 2008). Syntymäperheensä ulkopuolelle sijoitetuilla nuorilla taas seurusteluväkivallan riski on amerikkalaistutkimuksen mukaan kohonnut (Bermea et al. 2018). On tärkeää, että nämä mahdolliset riskit tunnistetaan kouluterveydenhuollossa ja kuunnellaan lapsia ja nuoria herkällä korvalla.
Monimuotoiset perheet työterveyshuollossa
Tämä osio täydentyy vielä.
Kärjistyneet huoltoriidat
Tämä osio täydentyy vielä.
Lähisuhdeväkivalta monimuotoisissa perheissä
Myös lapsi voi olla väkivallan tekijä perheessä. Esimerkiksi adoptiotausta kiintymyssuhdekatkoksineen voi altistaa lasta tai nuorta väkivaltaiselle tai kontrolloivalle käytökselle. Tällaisiin tilanteisiin on suunniteltu väkivallaton vastarinta (NVR, Non-violent Resistance Therapy) -interventiota. Interventiosta tehdyn tutkimuksen tulokset osoittavat, että kun NVR-lähestymistapa on linjassa äitien arvojen kanssa, se koetaan tehokkaana keinona lapsen vanhempaan kohdistaman väkivallan vähentämisessä. (Samuel et al. 2022)
