Vähintään joka kolmas suomalainen lapsiperhe on rakenteeltaan monimuotoinen. Monimuotoiset perheet eivät siis ole harvinaisuuksia millään hyvinvointialueella. Perhemuoto ei sellaisenaan vaikuta vanhemmuuteen tai lapsen hyvinvointiin. Perhemuotoon saattaa kuitenkin liittyä erityisen tuen tarpeita. Siksi perheiden monimuotoisuus on tärkeä huomioida hyvinvointialueen palveluissa.
Tilastot tavoittavat vain osan perheiden monimuotoisuudesta, mutta Tilastokeskuksen perhetilastot ja väestötilastopalvelu auttavat arvioimaan tilannetta omalla hyvinvointialueellasi. Tämän sivun lopussa on valtakunnallisia lukuja.
Löydät tätä sivua vastaavan sisällön hiukan tiiviimmin ja kuvitettuna pdf-muotoisesta kirjeestä, jonka olemme lähettäneet hyvinvointialueiden päättäjille. Tällä sivulla oleva tieto on kuitenkin parhaiten saavutettavassa muodossa.
Monimuotoiset perheet huomioiva hyvinvointialue:
- suuntaa palvelut kaikille perheille
- huomioi palvelurakenteissa erilaisten perheiden erityistarpeet
- rakentaa palvelupolut kriisitilanteisiin
- mahdollistaa myös työnantajana työn tekeminen kaikissa perhetilanteissa.
Alla esittelemme mitä tämä käytännössä tarkoittaa.
Suuntaa palvelut kaikille perheille:
- Perheiden monimuotoisuus on lähtökohtana kaikessa hyvinvointialueen lapsia ja perheitä koskevassa päätöksenteossa
- Lapsi- ja perhepalveluiden työntekijöille tarjotaan täydennyskoulutusta perheiden monimuotoisuudesta: monisikiöraskaudet ja monikkoperheen tukeminen, monikielisen lapsen kaikkien äidinkielten tukeminen, kulttuurisensitiivinen työote, useampi kuin kaksi vanhempaa, sateenkaariperheet perhehoitajina ja adoptiohakijoina, uusperheiden tukeminen perheytymisen eri vaiheissa
- Perheoikeudellisten palveluiden riittävä resursointi turvataan, jotta perheet pääsevät palveluiden piiriin ennen tilanteiden kriisiytymistä. Yksikön työntekijät ymmärtävät perheiden monimuotoisuutta ja osaavat neuvoa sopimusten teossa lapsen huollosta ja tapaamisesta esimerkiksi silloin, kun kaikki vanhemmat eivät ole lapsen oikeudellisia vanhempia tai lapsella on enemmän kuin kaksi huoltajaa
- Perheoikeudelliset yksiköt ja perheoikeudellisten päätösten täytäntöönpano keskitetään hyvinvointialueittain. Valvottuja tapaamispaikkoja lisätään, jotta tapaamisoikeus toteutuu alueella yhdenvertaisesti
- Palvelujen kehittämisessä ja järjestämisessä hyödynnetään järjestöistä löytyvää kokemus- ja asiantuntijatietoa. Luodaan rakenteita, jotka tukevat tiedonvaihtoa järjestöjen ja hyvinvointialueiden välillä. Mahdollistetaan järjestöille toiminnan järjestämistä perhekeskuksien tai kohtaamispaikkojen tiloissa maksuttomasti.
Huomioi palvelurakenteissa erilaisten perheiden erityistarpeet:
- Turvataan vuoroasuvien lasten ja heidän perheidensä palvelut, kuten lastensuojelun palvelut, lapsiperheiden kotipalvelu ja terveydenhuolto, molemmissa kodeissa, myös silloin, kun kodit sijaitsevat eri hyvinvointialueilla. Myös erityislapsen tarpeet on huomioitava vuoroasumisen mahdollistamiseksi
- Otetaan käyttöön valtakunnallinen perhehoidon toimintaohje ja tehdään yhteistyötä perhehoitajien ja perhehoitoyhdistysten kanssa
- Hedelmöityshoitoihin pääsee nopeasti ja hoitokertoja on riittävästi
- Lapsettomat perheet saavat palveluja yhdenvertaisesti lapsiperheiden kanssa, myös parisuhteen tukea ja eropalveluita
- Tuetaan asiakkaiden työn ja eri perhetilanteiden yhteensovittamista palvelujen laajoilla aukioloajoilla (ml. hedelmöityshoidot)
- Keskitetään osaamista adoptioprosessista ja adoptiolapsen erityistarpeista sekä adoption jälkeisestä neuvonnasta ja jälkipalvelusta. Tuetaan myös adoptoidun juurten etsintää.
Rakenna palvelupolut kriisitilanteisiin:
- Kriisiapua turvataan koko perheelle kaikissa perhetilanteissa – myös lapsille ja uusperheiden jäsenille
- Kriisiapua annetaan nopeasti, kattavasti ja tarvittaessa pitkäkestoisesti
- Kriisiavulle luodaan alueellinen palveluketju, jonka avulla varmistetaan tiedonkulku ja palveluohjaus myös akuutin kriisitilanteen jälkeen
- Esimerkiksi keskenmenon kokeneet ohjataan neuvolasta ja keskussairaalasta kriisipalveluihin, ja tiedon keskenmenosta tai raskauden keskeytyksestä on kuljettava kaikille hoidosta vastaaville tahoille
- Monisikiöodottajan ja keskosperheen palvelupolkuja selkiytetään
- Opiskeluhuollon lakisääteisiä henkilöstömitoituksia noudatetaan. Esimerkiksi yhden koulukuraattorin vastuulla saa olla enintään 670 oppilasta
- Varmistetaan lapsiperheiden kotipalvelun saatavuus sosiaalihuoltolain edellyttämässä laajuudessa yhtenäistämällä myöntämisperusteet alueella ja tiedottamalla perheitä siitä, mitä lapsiperheiden kotipalvelu on ja missä tilanteissa sitä voi saada. Mahdollistetaan kotipalvelun käyttö tarvittaessa myös vanhemman työllistymisen edistämiseen.
Mahdollista myös työnantajana työn tekeminen kaikissa perhetilanteissa:
- Tarjotaan joustoja, jotka huomioivat erilaiset vanhemmuudet ja monimuotoiset perhetilanteet, kuten läheisen menettämiseen sekä avo- ja avioeroihin liittyvät kriisit
- Huolehditaan siitä, ettei perheystävällisyyden tukeminen tarkoita lapsettomien syrjimistä
- Pidetään perheystävällisyyttä kriteerinä myös ostopalveluyrityksiä kilpailutettaessa.
Vinkki: tutustu oppaaseemme Monimuotoiset perheet työelämässä – Opas johtajille, henkilöstöhallinnolle ja luottamushenkilöille.
Monimuotoiset lapsiperheet lukuina
Kaikista lapsiperheistä Suomessa:
- 23 % on yhden vanhemman perheitä
- 10 % on uusperheitä, lisäksi 6 % on uusperheitä, joissa vuoroasuu lapsi, joka on muualla kirjoilla. Lähes 30 % eroperheiden lapsista vuoroasuu
- 10 % on kahden kulttuurin perheitä tai maahanmuuttajaperheitä.
Lisäksi:
- Noin 18 000 lasta asuu sijoitettuna muualla kuin juridisten vanhempiensa luona
- Noin 10 000 lasta kasvaa sateenkaariperheessä
- Yli 1800 alaikäistä menettää toisen vanhempansa vuosittain
- 400–500 alaikäistä kuolee vuosittain. Lapsista kuolleena syntyy 100–150
- 600–650 perheeseen syntyy vuosittain kaksoset, kolmosia syntyy 5–10 perheeseen
- 70–100 ulkomailla syntynyttä lasta adoptoidaan vuosittain, lisäksi tapahtuu kotimaan adoptioita ja perheen sisäisiä adoptioita
- Noin 5 % syntyvistä lapsista on saanut alkunsa hedelmöityshoitojen avulla
- Joka viides hedelmällisessä iässä oleva kohtaa tahattoman lapsettomuuden.
