Perheystävällinen hyvinvointialue lisää kaikkien asukkaidensa hyvinvointia, huomioiden perheiden monimuotoisuuden sekä ihmiselämän muutokset ja kriisit.
Vähintään joka kolmas suomalainen perhe on rakenteeltaan monimuotoinen. Monimuotoiset perheet eivät siis ole harvinaisuuksia millään hyvinvointialueella. Perheiden monimuotoisuus tarkoittaa perheitä, jotka poikkeavat ydinperhenormista. Monimuotoiset perheet -verkostoon kuuluvat adoptioperheet, kahden kulttuurin perheet, lapsikuolemaperheet, tahattomasti lapsettomat, sijaisperheet, sateenkaariperheet, monikkoperheet, leskiperheet, uusperheet ja yhden vanhemman perheet.
Perhemuoto ei sellaisenaan vaikuta vanhemmuuteen tai lapsen hyvinvointiin. Perhemuotoon saattaa kuitenkin liittyä erityisen tuen tarpeita. Perheystävällinen hyvinvointialue ei unohda perheiden monimuotoisuutta, vaan ottaa sen läpileikkaavasti huomioon kaikissa palveluissaan, tiloissaan sekä viestinnässään. Monimuotoiset perheet -verkosto tukee hyvinvointialueita huomioimaan kaikenlaiset perheet toiminnassaan.
Perheiden monimuotoisuuden huomioiva hyvinvointialue
Tutustu perheiden monimuotoisuuden huomioivan hyvinvointialueen toimenpiteisiin eli Monimuotoiset perheet -verkoston aluetavoitteisiin kaudelle 2025-2029.
Ehdokkaille ja puolueille
Monimuotoiset perheet -verkosto tarjoaa hyvinvointialuevaalien ehdokkaille, puolueille ja kaikille vaalitoimintaa, kuten paneeleja järjestäville tahoille tietoa, koulutusta ja konsultointia perheystävällisyyden lisäämiseksi. Tutustu ehdokaalle-sivuun!
Hyvinvointialueiden ammattilaisille
Monimuotoiset perheet -verkosto tarjoaa sekä hyvinvointialueiden että kuntien työntekijöille, ja kaikille palveluissa työskenteleville, tietoa perheiden monimuotoisuuden kohtaamiseen työssään. Lue lisää osiosta Ammattilaisille.
Esihenkilöinä ja johtajina toimiville tarjoamme perheystävällisyysoppaan.
Monimuotoiset lapsiperheet lukuina
Tilastot tavoittavat vain osan perheiden monimuotoisuudesta, mutta Tilastokeskuksen perhetilastot ja väestötilastopalvelu auttavat arvioimaan tilannetta omalla hyvinvointialueellasi. Hyvinvointialueen on tärkeää seurata tilastojaan myös itse, jotta perheiden monimuotoisuus ei unohdu toimintaa kehitettäessä.
Kaikista lapsiperheistä Suomessa:
- 24 % on yhden vanhemman perheitä.
- 10 % on uusperheitä, lisäksi 6 % on uusperheitä, joissa vuoroasuu lapsi, joka on muualla kirjoilla. Lähes 30 % eroperheiden lapsista vuoroasuu, painottuen parempiosaisiin perheisiin.
- 10 % on kahden kulttuurin perheitä tai maahanmuuttajaperheitä.
Lisäksi:
- Noin 18 000 lasta asuu sijoitettuna muualla kuin juridisten vanhempiensa luona.
- Noin 10 000 lasta kasvaa sateenkaariperheessä.
- Yli 1800 alaikäistä menettää toisen vanhempansa vuosittain.
- 400–500 alaikäistä kuolee vuosittain. Lapsista kuolleena syntyy 100–150.
- 600–650 perheeseen syntyy vuosittain kaksoset, kolmosia syntyy 5–10 perheeseen.
- 70–100 ulkomailla syntynyttä lasta adoptoidaan vuosittain, lisäksi tapahtuu kotimaan adoptioita ja perheen sisäisiä adoptioita.
- Noin 5 % syntyvistä lapsista on saanut alkunsa hedelmöityshoitojen avulla.
- Joka viides hedelmällisessä iässä oleva kohtaa tahattoman lapsettomuuden.
Löydät sivun sisällön myös pdf-muotoisesta kirjeestä, jonka olemme lähettäneet hyvinvointialueiden päättäjille vuonna 2022.
