Lasten vuoroasuminen on yleistynyt Suomessa. Tilastokeskuksen arvion mukaan vuoroasuvia lapsia on Suomessa jo noin 40 000.
Kelan julkaiseman tutkimuksen mukaan noin 30 prosenttia erillään asuvien vanhempien lapsista asuu vuorotellen kahdessa eri kodissa. Virallisen määritelmän mukaan (HE laiksi lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttamisesta) vuoroasumisesta on kyse silloin, kun lapsi viettää kalenterivuoden aikana molemmissa kodeissaan vähintään 40 prosenttia ajastaan.
Kehityksestä huolimatta lasten ja perheiden palvelut sekä sosiaaliturva eivät juurikaan tunnista lapsen vuoroasumista tai asumisjärjestelyn aiheuttamia erityistilanteita. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa lapsen vuoroasuminen edellyttää perheeltä huomattavan paljon taloudellisia resursseja. Vuoroasumisen tulisi kuitenkin olla mahdollista jokaiselle lapselle silloin, kun järjestely on lapsen edun mukainen.
Kahden kodin lapsi maksaa enemmän kuin yhden kodin lapsi
Vuoroasumisen mahdollistaminen tarkoittaa sen tunnistamista, että vuoroasuva lapsi maksaa paitsi vanhemmille, myös yhteiskunnalle enemmän kuin yhdessä kodissa asuva lapsi. Vuoroasuvan lapsen korkeammat kustannukset johtuvat ennen kaikkea kahden kodin kiinteistä asumiskustannuksista. Vuoroasuva lapsi tarvitsee molempiin koteihinsa oman tilan. Vanhempi maksaa isommasta asunnosta myös silloin, kun lapsi on toisen vanhemman luona.
Lapsella voi olla väestörekisterissä vain yksi virallinen kotiosoite, mikä asettaa vanhemmat eriarvoiseen asemaan, sillä asumistuen ohella myös suurin osa lapsen arjen näkökulmasta tärkeistä palveluista myönnetään lapsen virallisen kotiosoitteen perusteella. Esimerkiksi koulukyyti järjestyy vain yhdestä kodista, vaikka lapsi asuisi vuorotellen kahdessa eri kodissa. Nk. etävanhempi ei myöskään ole oikeutettu oman kuntansa perhepalveluihin, jos lapsi on kirjoilla eri kunnassa.
Väestörekisteriin kirjatun osoitteen mukana seuraa tilanteesta riippuen jopa satojen eurojen tulonsiirrot kuukaudessa asumistuen, lapsilisien sekä toimeentulotuen lapsikorotuksen muodossa. Käytäntö aiheuttaa erityisesti pienituloisille vanhemmille paineita vaatia lasta kirjoille omaan kotiinsa. Pahimmillaan tilanne saattaa johtaa jopa turhiin oikeudenkäynteihin, jos vanhemmilla on yhteisymmärrys vuoroasumisesta, mutta ei siitä, kumman luona lapsi on kirjoilla. Näitä tilanteita rauhoittaisi se, jos lapsen virallisen osoitteen merkitys tulonsiirtojen ja palvelujen kannalta vähenisi ja vuoroasuva lapsi voitaisiin huomioida osana molempien kotiensa ruokakuntia.
Eri ratkaisumallien vaikutukset selvitettävä tarkkaan
Vuoroasumista koskevissa keskusteluissa kuulee usein vaatimuksen lapsilisän puolittamisesta molemmille vanhemmille. Monimuotoiset perheet -verkosto on yhtä mieltä siitä, että etuuksia, kuten lapsislisää, tulisi voida maksaa kahdelle eri tilille vanhempien näin sopiessa.
Jos taas etuuksien automaattista puolittamista harkitaan, tulee myös vanhempien taloudellista vastuuta jakaa nykyistä tasaisemmin. Se vanhempi, jonka luona lapsi on kirjoilla, on tällä hetkellä juridisesti vastuussa esimerkiksi lapsen päivähoitomaksuista, poliklinikkamaksuista, aamu- ja iltapäivähoidon maksuista ja muista vastaavista kuluista. Tilanne, jossa toisen vanhemman vastuulle jäävät kulut, mutta esimerkiksi lapsilisä puolitetaan automaattisesti toisen vanhemman kanssa, ei ole oikeudenmukainen eikä kestävä.
Monimuotoiset perheet -verkoston suositukset vuoroasumisen huomioimiseksi:
- Asumistukea on maksettava lapsen molempiin koteihin, jos edellytykset siihen täyttyvät.
- Lapsilisä ja muut vastaavat etuudet (esim. vammaisetuudet) voidaan puolittaa automaattisesti vain, jos myös vastuu lapsen maksuista ja kuluista jaetaan molempien kotien kesken. Järjestelmän tulee kuitenkin mahdollistaa etuuksien maksaminen kahdelle eri tilille, jos vanhemmat näin yhdessä sopivat.
- Vuoroasuvalla lapsella on oltava oikeus koulukyytiin molemmista kodeistaan. Niissä kunnissa, joissa on käytössä koulumatkatuki, on vuoroasuvalle lapselle myönnettävä matkatuki myös siitä kodista, jossa lapsi ei ole kirjoilla, vaikka kirjoilla olon perusteella oikeutta tukeen ei olisi.
- Sairausvakuutuslakia tulee muuttaa siten, että lapsen matka hoitopaikkaan korvataan lapsen molemmista kodeista.
- Vammaispalvelulain ja -asetuksen mukaiset asunnon muutostyöt korvataan lapsen molempiin koteihin.
- Lapsella on oltava oikeus varhaiskasvatukseen (ml. esikoulu), terveydenhoitoon, hammashoitoon, neuvolapalveluihin, sosiaalihuoltolain mukaiseen kotipalveluun, lastensuojelun avohuollon palveluihin sekä muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin molemmissa kodeissaan, ja jos lapsen kodit ovat eri kunnissa, molemmissa kotikunnissaan.
- Sosiaaliturvauudistuksessa on huomioitava vuoroasuvien lasten ja heidän vanhempiensa kokonaistilanne. Uudistusta ei saa rakentaa vain yhdessä taloudessa asuvan lapsen mallille.
- Ministeriöiden on ohjauksella ja koulutuksella varmistuttava siitä, että tieto vuoroasuvan lapsen lainmukaisista oikeuksista on kaikilla niillä tahoilla, jotka vastaavat lapsen ja perheen palvelujen tuottamisesta. Tietoa pitää myös aktiivisesti välittää perheille, jotta vuoroasuminen ei jäisi vain niiden perheiden mahdollisuudeksi, jotka hankkivat tietoa ja vaativat heille kuuluvia palveluja.
