Leskiperheet

Suomessa leskeytyy vuosittain noin 4500 työikäistä ja noin 2000 lasta menettää vanhempansa alaikäisenä. Perheenjäsenen kuolema vaikuttaa kaikkiin perheenjäseniin. Lapsen tapa surra voi olla hyvin erilainen kuin aikuisen. Aikuista kuormittaa oman surun lisäksi myös kuolemaan liittyvien asioiden hoitaminen. Leskiperheessä toisen vanhemman menetys tarkoittaa leskivanhemmalle usein totaalista yksinhuoltajuutta ja sen mukanaan tuomia haasteita. 

Mitä ammattilaisen tulisi ottaa huomioon kohdatessaan leskiperheitä?

  • Toisen vanhemman kuolema on perheelle traumaattinen kokemus ja aiheuttaa turvallisuuden tunteen järkkymisen.
  • Lapsen vanhemmalle leskeytyminen tarkoittaa totaalista yksinhuoltajuutta.
  • Leskivanhempaa kuormittavat surun lisäksi monet kuolemaan, leskeytymiseen ja lasten edunvalvontaan liittyvät lakisääteiset velvoitteet ja asioiden hoitaminen.
  • Suru vaikuttaa surevaan kokonaisvaltaisesti kehoon, käyttäytymiseen, tunteisiin, ajatteluun, sosiaalisiin suhteisiin ja vie paljon aikaa ja voimia sekä aikuisella että lapsella.
  • Tukea tulee olla tarjolla riittävän pitkään.

Surevat arvostavat ammattilaisten rohkeutta kohdata sureva perhe

  • Ota yhteyttä ja tarjota tietoa saatavilla olevasta tuesta. Varmista, että perhe saa tarvitsemaansa tukea.
  • Kartoita perheen tukiverkko.
  • Tärkeä tukimuoto leskiperheelle on konkreettinen apu arkeen; kotitöihin ja lastenhoitoon.
  • Ennen lapsen päivähoitoon ja kouluun palaamista työntekijöiden on hyvä keskustella lapsen ja vanhemman kanssa ja sopia käytännön asioista esim. miten kuolemantapauksesta kerrotaan ja miten pidetään yhteyttä.

Puhu lapselle kuolemasta rehellisesti

  • Kannusta lasta puhumaan asiasta.
  • Lapset ovat usein huolissaan vanhemman jaksamisesta ja saattavat “säästää” häntä olemalla näyttämättä omaa suruaan.
  • Vahvista lapsen turvallisuuden tunnetta, arjen rutiineilla ja aikuisen läsnäolon keinoin.
  • Surun käsittelyyn sopivat toiminnalliset menetelmät kuten leikki, sadut ja piirtäminen.
  • Auta ja rohkaise lasta käsittelemään erilaisia tunteita sekä muistelemaan kuollutta vanhempaa.
  • Anna lapsen surulle tilaa. Huomaa, että lapsen tapa surra on erilainen kuin aikuisen.

Lue lisää Surevan kohtaamisesta.