
Monissa päiväkodeissa ja alakouluissa on tapana huomioida äitien- ja isänpäivää. Nykypäivänä perinteitä haastavat perheiden ja perhetilanteiden monimuotoisuus.
Toukokuun toisena sunnuntaina vietetään Suomessa äitienpäivää ja marraskuun toisena sunnuntaina isänpäivää. Monissa päiväkodeissa ja alakouluissa lapset esimerkiksi tekevät kortteja tai askartelevat jotain pientä lahjaa.
Yhdessä lapsiryhmässä voi olla edustettuna hyvin monenlaisia erilaisia perhetilanteita ja perinteitä. Jonkun perheessä on vain yksi vanhempi. Toisessa perheessä on kaksi äitiä. Jollakulla on taas kaksi isää. Jotkut haluavat muistaa vanhempiensa vanhempia, eli ukkeja, mummeja, vaareja, mummoja ja muita ja niidenkin osalta voi olla laaja käsitys. Äidin tai isän sijaan lapsi voi haluta tehdä kortin vain isovanhemmalle. Osalle lapsista lähestyvänä juhlapäivänä huomioitavan vanhemman mahdollinen poissaolo ei ole mitenkään iso asia, mutta tilanne voi myös olla seurausta surullisesta tai traumaattisesta tapahtumasta. Tällöin juhlapäivän vietto voi tuntua erityisen raskaalta.
Juhlapäivät, kuten äitien- tai isänpäivä, herättävät tunteita, koska ne nostavat esille eroja ja normeja, joihin kaikki eivät mahdu. Suurimmalla osalla meistä on myös omia muistoja ja perinteitä kyseisten juhlapäivien vietosta. Miten toimia ammattilaisena erilaisten odotusten ja tarpeiden ristipaineessa?
Miten ikinä äitien- tai isänpäivää päädytäänkään ryhmässä tai luokassa huomioimaan, yksittäisen lapsen kannalta on tärkeintä, että aikuiset huolehtivat siitä, ettei lapsi joudu ikävällä tavalla puolustamaan tai selittämään omaa perhetilannettaan.
Toimi esimerkiksi näin äitien- tai isänpäivää valmistellessa ja viettäessä:
- Keskustele lasten kanssa juhlapäivän alla siitä, että kaikenlaisia perheitä on olemassa ja on aivan tavallista, että perheet ovat erilaisia. Apuna voi käyttää esimerkiksi lastenkirjallisuutta.
- Kysy perheiltä, miten he toivovat, että lähestyvää juhlapäivää huomioidaan ja oman lapsen kanssa toimitaan.
- Kysy lapselta, kenelle hän haluaisi askarrella kortin tai lahjan.
- Älä pakota lasta valitsemaan, kummalle tai kenelle elämässään olevalle vanhemmalle tai tärkeälle aikuiselle hän haluaa tehdä lahjan. Auta tarvittaessa lasta tekemään useampi lahja.
- Jos vanhemman poissaolo on lapselle surullinen asia, huomioi, että juhlapäivän tienoo voi olla hänelle vaikea.
- Älä pakota ketään lasta osallistumaan ryhmän yhteisiin juhlapäiväprojekteihin. Tarjoa vaihtoehtoista ohjelmaa lapsille, jotka eivät syystä tai toisesta halua osallistua juhlapäiväohjelmaan.
- Kutsu päiväkodin juhlapäiväkahville äiti, isä, isoäiti, isoisä tai muu lapsen läheinen aikuinen.
Osa päiväkodeista ja kouluista on valinnut viettää läheisen päivää kaksi kertaa vuodessa äitien- ja isänpäivän sijasta. Tällöin lapset saavat itse valita ketä läheistä he haluavat muistaa.
Äitien- ja isänpäivän perinteiden muuttaminen tai muokkaaminen sopimaan paremmin kaikkien erilaisten perheiden lapsille on tapa tukea lasten hyvinvointia ja turvallista kasvua sekä kunnioittaa kaikkien itsemäärittelyoikeutta. Uudet perinteet työpaikkaympäristössä eivät estä ketään viettämästä kotioloissaan sellaista äitien- tai isänpäivää kuin kukin haluaa.
Monimuotoiset perheet -verkosto toivottaa kaikille oikein hyviä, omannäköisiä ja kaikkia huomioivia äitien-, isän- ja läheisenpäiviä!
Lisätietoja perheiden monimuotoisuuden kohtaamisesta
Monimuotoiset perheet -verkosto on koonnut kaksi opasta, jotka auttavat kasvatus- ja koulutusalan ammattilaisia kohtaamaan perheiden monimuotoisuuden omassa työssään. Monimuotoiset perheet varhaiskasvatuksessa -opaasta päivitettiin vuonna 2024. Opas on luettavissa verkkosivuillamme. Päiväkodit ja alan oppilaitokset voivat myös tilata sitä maksutta painettuna omaan toimipaikkaansa.
Monimuotoiset perheet koulussa -opas ilmestyi vuonna 2023. Opasta voi lukea sähköisenä verkkosivuillamme ja sitä voi myös tilata maksutta painettuna omalle työpaikalle.
Kehittämispäällikkömme Sofia Lindqvist, sofia.lindqvist@monimuotoisetperheet.fi, vastaa mielellään mahdollisiin kysymyksiin, jotka liittyvät perheiden monimuotoisuuden kohtaamiseen varhaiskasvatuksessa ja koulussa.