Blogi: Kustannusarvioita monimuotoisten perheiden työehtotavoitteista

Eri perhetilanteet huomioivilla työehtosopimuskirjauksilla on maltilliset kustannusvaikutukset työnantajille, arvioi ekonomisti.

Työehtomuutosten kustannusvaikutus riippuu lähinnä kahdesta asiasta: kuinka suurta osaa työntekijöistä muutos koskettaa ja kuinka iso muutos on yksittäisen työntekijän tapauksessa. Palkallisten vapaiden kustannusvaikutukseen voi vaikuttaa myös työnantajan mahdollisesti saama Kela-korvaus.

Valtaosa Monimuotoiset perheet -verkoston selvityksessä esitetyistä työehtomuutoksista on sellaisia, että ne vaikuttavat vain hyvin pieneen osaan työntekijöistä, jolloin keskimääräinen kustannusvaikutus jää pieneksi. Monimuotoiset perheet -verkosto esittää myös työehtosopimuksissa käytettävien sanojen päivittämistä ja nykytilan selventämistä. Tällaisilla muutoksilla ei ole varsinaisia kustannusvaikutuksia, mikäli ne eivät muuta kohdejoukkoa.

Laskelmat perustuvat pitkälti tilastopohjaisiin oletuksiin siitä, kuinka suurta osaa työntekijöistä muutos voisi vuosittain koskettaa. Kustannus per työntekijä saadaan suhteuttamalla palkallisen vapaan pidennys vuosityöaikaan (esimerkiksi yksi palkallinen vapaapäivä lisää tarkoittaa noin 0,4 prosentin kustannusvaikutusta) ja huomioimalla Kelan mahdollisesti maksama korvaus työnantajalle. Näiden tulona saadaan arvio keskimääräisestä kustannusvaikutuksesta.

Todelliseen kustannusvaikutukseen vaikuttaa moni alakohtainen tekijä, kuten työntekijöiden ikärakenne, nykyiset työehtosopimukset ja käytännöt liittyen palkallisiin vapaisiin, alan keskipalkka, jne. Arvioissa on epävarmuuksia molempiin suuntiin, mutta hyvin karkeakin arvio riittää hahmottamaan mittaluokan, eli sitä, onko hintalappu promilleja vai pikemminkin promillen sadasosia.

Alla on avattu oletukset, joiden perusteella selvityksessä esitettyjen muutosten kustannusvaikutukset on arvioitu.

Kahden adoptiovanhemman palkallisen perhevapaan pidentäminen yhteensä seitsemällä viikolla

Yleisyys: Perheen ulkopuolisia adoptioita oli 117 vuonna 2024. Suhteessa palkansaajien määrään tämä on noin 0,005 prosenttia.
Kustannus per tapaus: Palkallista vapaata on työehtosopimuksissa usein noin 12 viikkoa synnyttävälle vanhemmalle ja viisi viikkoa toiselle vanhemmalle. Erotus on siis noin seitsemän viikkoa. Tämä vastaa noin 13 prosenttia koko vuoden ansioista. Muutos voitaisiin toteuttaa lisäämällä joko ensin perhevapaalle jäävälle seitsemän palkallista viikkoa tai kummallekin 3,5 palkallista viikkoa.
Työnantajan kustannusosuus: Palkallisen vapaan ajalta työnantaja saa raskaus- ja vanhempainrahaa. Nämä huomioiden oletetaan työnantajan kustannusvastuun olevan noin 41 prosenttia palkkakuluista.
Kustannusvaikutus: 0,005 % * 13 % * 41 % = 0,0003 %

Itsellisten vanhempien palkallisen vanhempainvapaan pidennys viikolla

Yleisyys: Vuonna 2024 syntyi vajaat 500 hedelmöityshoidoilla alkunsa saanutta lasta, joiden äiti ei ollut naimisissa tai avoliitossa lapsen syntyessä. Tämä on noin 0,022 prosenttia palkansaajien määrästä.
Kustannus per tapaus: Viikko lisää palkallista vapaata on kaksi prosenttia suhteessa koko vuoden ansioihin.
Työnantajan kustannusosuus: Palkallisen vapaan ajalta työnantaja saa vanhempainrahaa ja mahdollisesti myös korotettua vanhempainrahaa. Oletetaan työnantajan kustannusvastuun olevan noin 49 prosenttia palkkakuluista.
Kustannusvaikutus: 0,022 % * 2 % * 49 % = 0,0002 %

Etävanhemman puolison tilapäinen hoitovapaa

Yleisyys: Tilastokeskuksen tulo- ja elinolotutkimuksen mukaan vuonna 2021 oli 52 000 pariskuntaa (uusperhe tai lapseton pariskunta), joilla oli alaikäisiä lapsia kotitalouden ulkopuolella. Näissä perheissä vähintään yhden yön kuukaudessa vierailevien lasten määrä oli noin 67 prosenttia kyseiseen kotitalouteen kuulumattomien lasten määrästä. Tilastokeskuksen perhetilaston pohjalta voidaan arvioida, että 59 prosenttia lapsiperheistä on sellaisia, joissa on alle 10-vuotias lapsi. Vuoden 2013 työolotutkimuksen mukaan noin 60 prosenttia alle 10-vuotiaiden vanhemmista käytti tilapäistä hoitovapaata. Uusia palkallisia tilapäisiä hoitovapaita tulisi siten noin 12 300 henkilölle. Tämä on noin 0,54 prosenttia suhteessa palkansaajien määrään vuonna 2025.
Kustannus per tapaus: Vuoden 2013 työolotutkimuksen mukaan tilapäistä hoitovapaata käyttäneille kertyi poissaolopäiviä keskimäärin viisi tai kuusi päivää vuodessa. Viikon palkallinen poissaolo on kaksi prosenttia suhteessa koko vuoden ansioihin.
Työnantajan kustannusosuus: Tilapäisen hoitovapaan ajalta Kela ei maksa päivärahaa työnantajalle, eli työnantajan kustannusosuus on 100 prosenttia.
Kustannusvaikutus: 0,54 % * 2 % * 100 % = 0,01 %
Huom.: Todennäköisesti muiden vanhempien tilapäisen hoitovapaan käyttö alenisi liki samassa suhteessa, eli koko työnantajakentässä nettokustannus olisi selvästi pienempi. Muiden vanhempien tilapäisen hoitovapaan vähentymistä ei ole huomioitu tässä laskelmassa, koska ne säästöt kohdistuvat isolta osin muihin työnantajiin tai toimialoihin.

Viikon saattohoitovapaa

Yleisyys: Vuonna 2024 kuoli 58 267 henkilöä. Jos näistä kahdella kolmasosalla olisi työssäkäyvä lähiomainen, jolle tulisi tarve saattohoitovapaaseen, niin henkilömäärä olisi 38 845 ihmistä vuodessa. Tämä on noin 1,71 prosenttia suhteessa palkansaajien määrään.
Kustannus per tapaus: Viikon palkallinen poissaolo on kaksi prosenttia suhteessa koko vuoden ansioihin.
Työnantajan kustannusosuus: Saattohoitovapaan ajalta Kela ei maksa päivärahaa työnantajalle, eli työnantajan kustannusosuus on 100 prosenttia.
Kustannusvaikutus: 1,71 % * 2 % * 100 % = 0,03 %

Palkallinen sairauspoissaolo hedelmöityshoitojen ajalta

Yleisyys: Hedelmöityshoitoja aloitettiin 14 300 vuonna 2024. Tämä on suhteessa työllisten määrään 0,63 prosenttia.
Kustannus per tapaus: Oletetaan, että hedelmöityshoitoihin liittyen olisi tarve keskimäärin kolmelle sairauslomapäivälle. Kolme palkallista poissaolopäivää on noin yksi prosentti suhteessa koko vuoden ansioihin.
Työnantajan kustannusosuus: Lyhyen sairauspoissaolon ajalta Kela ei maksa päivärahaa, eli työnantajan kustannusosuus on 100 prosenttia.
Kustannusvaikutus: 0,63 % * 1 % * 100 % = 0,006 %

Yhden päivän palkallinen vapaa erotilanteessa

Yleisyys: Vuonna 2024 avioliitosta eronneista 20–64-vuotiaita oli 22 656 henkilöä. Avoliitoista eronneiden määristä ei ole kattavia tilastoja, mutta Tilastokeskuksen selvityksen mukaan vuonna 2020 avoparien erilleen muuttoja oli noin 33 000, joista merkittävä osa on lapsettomien nuorten erilleen muuttoja. Laskelmaa varten voidaan karkeasti arvioida, että erilleen muutoista 80 prosenttia johtuu erosta. Jos avio- ja avoliitosta eronneista palkansaajia on 80 prosenttia, niin 1,7 prosenttia palkansaajista eroaa vuosittain.
Kustannus per tapaus: Yhden päivän palkallisen vapaan kustannus on 0,4 prosenttia.
Työnantajan kustannusosuus: Tällaisen vapaan osalta Kela ei maksa korvauksia, eli työnantajan kustannusosuus olisi 100 prosenttia.
Kustannusvaikutus: 1,7 % * 0,4 % *100 % = 0,007 %

Halin pääekonomisti Joel Kuuva teki laskelmat Monimuotoiset perheet -verkoston pyynnöstä, ja ekonomisti Ilkka Kaukorannan aiempien laskelmien pohjalta. Selvityksessä esitetyt työehtomuutokset eivät ole Halin työehtotavoitteita.