Blogi: Monimuotoisten perheiden työehtotavoitteiden kustannusarvioita

Työehtosopimusten kirjauksilla, jotka huomioivat eri perhetilanteet, ei ole kovin suuria kustannusvaikutuksia, arvioi ekonomisti.

Työehtomuutosten kustannusvaikutus riippuu lähinnä kahdesta asiasta: kuinka suurta osaa työntekijöistä muutos koskettaa ja kuinka iso muutos on yksittäisen työntekijän tapauksessa. Palkallisten vapaiden kustannusvaikutukseen voi vaikuttaa myös työnantajan mahdollisesti saama Kela-korvaus.

Moni Monimuotoiset perheet -verkoston selvityksessä esitetty työehtoparannus on sellainen, että se vaikuttaa vain hyvin pieneen osaan työntekijöistä, joten myös keskimääräinen kustannusvaikutus jäisi pieneksi. Selvityksessä ehdotetaan myös työehtosopimuksissa käytettävien sanojen päivittämistä ja nykytilan selventämistä. Tällaisilla muutoksilla ei ole mitään varsinaisia kustannusvaikutuksia.

Laskelmat perustuvat pitkälti tilastopohjaisiin oletuksiin siitä, kuinka suurta osaa työntekijöistä muutos voisi vuosittain koskettaa. Kustannus per työntekijä saadaan suhteuttamalla palkallisen vapaan pidennys vuosityöaikaan (esimerkiksi yksi palkallinen vapaapäivä lisää tarkoittaa noin 0,4 % kustannusvaikutusta) ja huomioimalla Kelan mahdollisesti maksama korvaus työnantajalle. Kertolaskulla saadaan arvio keskimääräisestä kustannusvaikutuksesta.

Todelliseen kustannusvaikutukseen vaikuttaa moni alakohtainen tekijä, kuten työntekijöiden ikärakenne, nykyiset käytännöt liittyen palkallisiin vapaisiin, alan keskipalkka, jne. Arvioissa on epävarmuuksia molempiin suuntiin, mutta hyvin karkeakin arvio riittää hahmottamaan mittaluokkia, eli sitä, onko hintalappu promilleja vai pikemminkin promillen sadasosia.

Alla on avattu oletukset, joiden perusteella selvityksessä esitettyjen muutosten kustannusvaikutukset on arvioitu.

Ensimmäisenä perhevapaille jäävälle adoptiovanhemmalle yhtä pitkä palkallinen vapaa kuin synnyttävälle vanhemmalle
• Yleisyys: Perheen ulkopuolisia adoptioita oli 130 vuonna 2019. Suhteessa työllisten määrään tämä on 0,005 prosenttia.
• Kustannus per tapaus: Palkallista vapaata on työehtosopimuksissa usein noin 12 viikkoa synnyttävälle vanhemmalle ja 4 viikkoa toiselle vanhemmalle. Kun muutoksen myötä ensimmäiseksi vapaalle jäävä adoptiovanhempi saisi synnyttävän vanhemman palkalliset vapaat, niin lisäys olisi näiden erotus eli kahdeksan viikkoa. Suhteessa koko vuoden ansioihin tämä on 15 prosenttia.
• Työnantajan kustannusosuus: Palkallisen vapaan ajalta työnantaja saa vanhempainrahaa ja usein ainakin osan ajasta myös korotettu vanhempainrahaa. Nämä huomioiden oletetaan työnantajan kustannusvastuun olevan 30 prosenttia palkkakuluista.
Kustannusvaikutus: 0,005 % * 15 % * 30 % = 0,0002 %
Itsellisten vanhempien palkallisen vanhempainvapaan pidennys viikolla
• Yleisyys: Tilastokeskuksen mukaan yhden vanhemman perheissä on 9 947 alle kaksivuotiasta lasta, eli vanhempainvapaa alkaisi vuosittain noin 5 000 yhden vanhemman perheen kohdalla. Iso osa näistä on kuitenkin sellaisia perheitä, joissa etävanhemmalla olisi oikeus vanhempainvapaaseen. Itsellisten vanhempien määrää voi haarukoida myös siitä, että luovutetuilla sukusoluilla alkunsa saaneiden lasten määrä on noin 700-800 vuosittain. Tuo luku sisältää kuitenkin myös muita kuin itsellisten vanhempien lapsia eivätkä kaikki itselliset vanhemmat saa lasta luovutettujen sukusolujen avulla. Vaihtoehtoinen tapa haarukoida yleisyyttä on tieto siitä, että noin 1-2 prosenttia suomalaisille äideille syntyneistä lapsista on sellaisia, joille ei rekistereihin ole merkitty isää. Syntyvyyden ollessa noin 44.000 vuodessa tuo 2 prosenttia tarkoittaisi noin 880 lasta vuosittain. Tarkkaa tietoa kohdejoukosta ei ole saatavilla, mutta näiden tietojen pohjalta arvioin, että kohdejoukko voisi olla noin 2 000 perhettä vuosittain. Suhteessa työllisten määrään tämä on 0,08 prosenttia.
• Kustannus per tapaus: Viikko lisää palkallista vapaata on 2 prosenttia suhteessa koko vuoden ansioihin.
• Työnantajan kustannusosuus: Palkallisen vapaan ajalta työnantaja saa vanhempainrahaa ja ehkä myös korotettua vanhempainrahaa. Oletetaan työnantajan kustannusvastuun olevan 35 prosenttia palkkakuluista.
Kustannusvaikutus: 0,08 % * 2 % * 35 % = 0,0005 %
Etävanhemman puolison tilapäinen hoitovapaa
• Yleisyys: Tilastokeskuksen mukaan on noin 250 000 perhettä, joissa on alle 7-vuotias lapsi. Tämän perusteella voi arvioida, että perheitä, joissa on alle 10-vuotias lapsi, olisi noin 350 000. Monimuotoiset perheet -verkoston asiantuntija-arvion perusteella perheistä noin 6 % on sellaisia, joissa etävanhemmalla on puoliso. Näin ollen muutos voisi koskettaa noin 21 000 henkilöä. Vuoden 2013 työolotutkimuksen mukaan noin 60 % alle 10-vuotiaiden vanhemmista käytti tilapäistä hoitovapaata, joten jos sama suhdeluku pätisi etävanhempien puolisoiden kohdalla, niin uusia palkallisia tilapäisiä hoitovapaita tulisi noin 12 600 henkilölle. Tämä on suhteessa työllisten määrään 0,5 prosenttia.
• Kustannus per tapaus: Vuoden 2013 työolotutkimuksen mukaan tilapäistä hoitovapaata käyttäneille kertyy poissaolopäiviä keskimäärin viisi tai kuusi päivää vuodessa. Viikon palkallinen poissaolo on 2 prosenttia suhteessa koko vuoden ansioihin.
• Työnantajan kustannusosuus: Tilapäisen hoitovapaan ajalta Kela ei maksa päivärahaa työnantajalle, eli työnantajan kustannusosuus on 100 prosenttia.
• Kustannusvaikutus: 0,5 % * 2 % *100 % = 0,01 %
Huom.: Todennäköisesti muiden vanhempien tilapäisen hoitovapaan käyttö alenisi liki samassa suhteessa, eli koko työnantajakentässä nettokustannus olisi selvästi pienempi. Muiden vanhempien tilapäisen hoitovapaan vähentymistä ei ole huomioitu tässä laskelmassa, koska ne säästöt kohdistuvat isolta osin muihin työnantajiin tai toimialoihin.
Viikon saattohoitovapaa
• Yleisyys: Vuonna 2022 kuoli 63 219 henkilöä. Jos näistä kahdella kolmasosalla olisi työssäkäyvä lähiomainen, jolle tulisi tarve saattohoitovapaaseen, niin henkilömäärä olisi 40 000 ihmistä vuodessa. Tämä on suhteessa työllisten määrään 1,5 prosenttia.
• Kustannus per tapaus: Viikon palkallinen poissaolo on 2 prosenttia suhteessa koko vuoden ansioihin.
• Työnantajan kustannusosuus: Saattohoitovapaan ajalta Kela ei maksa päivärahaa työnantajalle, eli työnantajan kustannusosuus on 100 prosenttia.
Kustannusvaikutus: 1,5 % * 2 % * 100 % = 0,03 %
Palkallinen sairauspoissaolo hedelmöityshoitojen ajalta
• Yleisyys: Hedelmöityshoitoja aloitettiin 14 400 vuonna 2021. Tämä on suhteessa työllisten määrään 0,5 prosenttia.
• Kustannus per tapaus: Oletetaan, että hedelmöityshoitoihin liittyen olisi tarve keskimäärin kolmelle sairauslomapäivälle. Kolme palkallista poissaolopäivää on noin 1 prosenttia suhteessa koko vuoden ansioihin.
• Työnantajan kustannusosuus: Lyhyen sairauspoissaolon ajalta Kela ei maksa päivärahaa, eli työnantajan kustannusosuus on 100 prosenttia.
Kustannusvaikutus: 0,5 % * 1 % * 100 % = 0,006 %
Avioeroon liittyen yhden päivän palkallinen vapaa
• Yleisyys: Vuonna 2022 eronneista 20–64 vuotiaita oli 21 558 henkilöä. Jos näistä on työllisiä 80 prosenttia, niin 0,7 prosenttia työllisistä eroaa vuosittain. Laskelma perustuu siis vain avioeroihin, vaikka Monimuotoiset perheet ehdottaa erovapaata myös avopuolisoille.
• Kustannus per tapaus: Yhden päivän palkallisen vapaan vaikutus on 0,4 %.
• Työnantajan kustannusosuus: Tällaisen vapaan osalta Kela ei maksa korvauksia, eli työnantajan kustannusosuus olisi 100 prosenttia.
Kustannusvaikutus: 0,7 % * 0,4 % *100 % = 0,003 %

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta teki laskelmat Monimuotoiset perheet -verkoston pyynnöstä. Selvityksessä esitetyt työehtomuutokset eivät ole SAK:n työehtotavoitteita.