Työelämässä voi tukea syntyvyyttä monin keinoin
26.11.2024 - Kannanotot - Tiina-Emilia KaunistoTahattomasti lapsettomat tarvitsevat tukea työelämässä, painottaa Monimuotoiset perheet -verkosto. Verkosto on koonnut työpaikkojen, työmarkkinajärjestöjen ja päättäjien tueksi useita keinoja, joilla voi tukea lapsitoiveiden toteutumista.
Hedelmöityshoidoissa käyvää on tuettava työaikajoustoilla ja palkallisilla sairauslomilla, ja Kelan on korvattava sairauslomat työnantajalle kaikissa tilanteissa. Työehtosopimusten on tunnistettava perheiden monimuotoisuus. Lasta toivovan syrjinnänsuojaa on parannettava tasa-arvolaissa. Perheystävällisyyttä on kehitettävä ministerijohtoisessa työryhmässä ja perheystävällisyydelle on saatava mittari. Työllistymispalveluissa on huomioitava erilaiset perhetilanteet.
Tässä on joitakin Monimuotoiset perheet -verkoston ehdotuksia syntyvyyden tukemiseksi työelämässä. Laskenut syntyvyys haastaa työeläkejärjestelmän rahoitusta, ja siksi keinot syntyvyyden nostamiseksi kiinnostavat käynnissä olevissa työeläkeneuvotteluissakin. Toimenpiteitä pohditaan myös keväällä valmistuvassa hallituksen väestöpoliittisessa ohjelmassa.
Lapsitoiveen toteutumista tukevien työelämärakenteiden uudistamisella on kiire, sillä syntyvyys on pudonnut kolmanneksella, eli 33,2 prosentilla, vuodesta 2010. Tilastokeskuksen mukaan kokonaishedelmällisyysluku vuonna 2023 oli 1,26, kun vuonna 2010 se oli 1,87. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.
Perhejärjestöt muistuttavat, että syntyvyyden laskun taustalta löytyvät syyt ovat monimutkaisia, mutta osa syntyvyyden laskusta liittyy tutkimusten mukaan työelämään. Vaikutusta voi olla esimerkiksi lasta toivovan työmarkkina-aseman ja toimeentulon epävarmuudella, työhyvinvointihaasteilla sekä työn ja perhetilanteen yhteensovittamisen vaikeuksilla.
– Verkoston kyselyissä on tullut esille haasteita yhdistää hedelmöityshoidot työhön ja se, ettei hoidoista johtuvia sairauslomia aina korvata palkallisina. Osaa lapsettomista uuvuttaa, että heiltä odotetaan enemmän venymistä kuin lapsiperhearkea eläviltä työntekijöiltä, kertoo Monimuotoiset perheet -verkoston työelämän erityisasiantuntija Tiina-Emilia Kaunisto.
– Nyt syntyvistä lapsista kuusi prosenttia on hedelmöityshoitotaustaisia, mikä tarkoittaa noin 2 600 lasta vuosittain. Määrä voisi olla vielä suurempi, jos tahattomasti lapsettomat saisivat nykyistä parempaa tukea myös työelämässä, Kaunisto jatkaa.
Monimuotoiset perheet -verkoston selvitys suurimpien alojen työehtosopimuksista osoittaa, etteivät työehtosopimukset huomioi kaikkia perheitä. Paine huomioimiseen on suuri, sillä yhä useammat tavoittelevat lasta perheeseen ilman kumppania, kumppanuusvanhempina tai erillään asuen, jolloin lapsella voi olla jo syntyessään useampia koteja.
– Perhevapaille ja sairaan lapsen hoitovapaalle on kannustettava kaikkia lapsen vanhempia – ydinperheisien lisäksi etävanhempia, uusperheiden bonusvanhempia, sateenkaarivanhempia sekä adoptio- ja sijaisvanhempia. Vinkkejä työehtosopimuksiin ja käytäntöihin löytyy verkoston perheystävällisyysoppaasta, tavoitteista ja työehtosopimusselvityksestä, kertoo Kaunisto.
Syntyvyys laskussa matalammin koulutetuilla
Monimuotoiset perheet -verkosto kannustaa työmarkkinajärjestöjä kiinnittämään huomiota erityisesti aloihin, joilla työskentelee matalammin koulutettuja. Tutkimuksen mukaan syntyvyys on alentunut enemmän matalammin koulutetuilla kuin korkeammin koulutetuilla.
Matalampaa koulutusta edellyttävillä aloilla on myös enemmän työn ja erilaisten perhetilanteiden haasteita kuin toimihenkilöaloilla, selviää Monimuotoiset perheet -verkoston kyselyistä, joita verkosto on tehnyt yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa (N = 1 408).
– Alojen erityispiirteet on tärkeää huomioida. Matalammin koulutettu tekee useammin vuoro- ja läsnätyötä kuin toimihenkilö, mikä voi olla haastavaa sovittaa perhearkeen, Kaunisto huomauttaa.