Työehtosopimukset syrjivät osaa lapsen vanhemmista

Etävanhemman syrjintä työehtosopimuksissa on tasa-arvohaaste, sillä valtaosa etävanhemmista on miehiä, kirjoittaa Tiina-Emilia Kaunisto Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (Tane) sivuilla julkaistussa kirjoituksessa. Kaunisto on Tanen Miesjaoston asiantuntijajäsen.

Työehtosopimuksista on haastavaa löytää oma perhetilanne erityisesti silloin, kun lapsella on useampi kuin yksi koti tai kaksi vanhempaa, osoittaa Monimuotoiset perheet -verkoston selvitys. Miten työehtosopimukset huomioivat perheet? -selvitys kartoittaa suurimpien alojen sopimusten perheystävällisiä kirjauksia ja niiden käsityksiä perhesuhteista.

Rakenteellista syrjintää ilmenee erityisesti sairaan lapsen hoitovapaaseen liittyvistä kirjauksista, huomauttaa selvityksen tehnyt kehittämispäällikkö Tiina-Emilia Kaunisto. Useimmat työehtosopimukset eivät myönnä etävanhemman puolisolle oikeutta tilapäiseen hoitovapaaseen, vaikka lähivanhemman puolisolla saattaa olla oikeus tähän.

Näin ollen osa uusperheiden, vuoroasuvien lasten, kumppanuusvanhemmuusperheiden ja sateenkaariperheiden vanhemmista jäävät tilapäisen hoitovapaan ulkopuolelle. Samalla lapsen vuoroasuminen kahdessa kodissa on yleistynyt, ja Kelan mukaan melkein joka kolmas erillään asuvien vanhempien lapsista vuoroasuu kahdessa kodissa yhtä paljon tai lähes yhtä paljon.

Kaunisto muistuttaa sairaan lapsen palkallisen hoitovapaan historiasta kirjoituksessaan. Kun hoitovapaa neuvoteltiin vuonna 1976, se koski aluksi vain äitejä, ja isät saivat oikeuden vasta 1980-luvulla.

– Perheiden monimuotoisuuden yleistyminen haastaa työehtosopimuksia samalla tavalla kuin naisten työssäkäynti ja isyyden vahvistuminen menneinä vuosikymmeninä, kirjoittaa Monimuotoiset perheet -verkoston kehittämispäällikkö Tiina-Emilia Kaunisto Tanen sivuilla.

Nykyisen lainsäädännön mukaan lapsella voi olla vain yksi virallinen kotiosoite vuoroasumistilanteessa. Lapsen kanssa virallisesti samassa kodissa asuva vanhempi määritellään lähivanhemmaksi ja muu vanhempi etävanhemmaksi.

– Ei ole tasapuolista, että osa vanhemmista jää oikeuden ulkopuolelle. Jos oikeus hoitaa sairasta lasta puuttuu työehtosopimuksessa etävanhemman puolisolta, on se erityisen epäreilua vuoroasuvan lapsen uusperhetilanteessa, Kaunisto painottaa.

Etävanhempaan voi kohdistua myös muuta rakenteellista syrjintää. Monimuotoiset perheet -verkoston ja Miessakit ry:n yhteinen kysely paljastaa, että etävanhemman arkea voivat hankaloittaa esimerkiksi koulukyydin puuttuminen etävanhemman kodista ja vaikeudet saada tietoa lapsen asioista.

– Syrjintä on sukupuolten välinen tasa-arvohaaste, sillä valtaosa etävanhemmista on miehiä, Kaunisto muistuttaa.

Lue Tiina-Emilia Kauniston kirjoitus Tasa-arvoasioiden neuvottelukunnan verkkosivuilta.

Lue lisää – Miten työehtosopimukset huomioivat perheet? – Selvitys suurimpien alojen sopimuksista 2024

Lue lisää – Etävanhemmalle: ”Eikö lapsi voi mennä sairastamaan oikeaan kotiinsa?” (Miessakit ry:n ja Monimuotoiset perheet -verkoston kysely etävanhemmille)

Lue lisää – Monimuotoisiin perheisiin kohdistuva syrjintä huomioitava lainsäädännössä (Kauniston kirjoitus STTK:n sivuilla)

Sairaan lapsen hoitovapaan historiaa on käsitelty Tiina-Emilia Kauniston kirjassa Se ei johdu sinusta – Vähättelyn historia työelämässä (Avain 2021).