Puheenvuoro väestöpoliittisessa kuulemisessa

Monimuotoiset perheet -verkosto osallistui kuulemiseen Väestöpoliittisen ohjelman valmistelutyöryhmän muistiosta ”Toimenpiteitä lapsitoiveiden tukemiseksi ja syntyvyyden kohentamiseksi”. Verkoston edustajana 7.4.2025 järjestetyssä kuulemistilaisuudessa puheenvuoron piti johtaja Emma Kolu.

Monimuotoiset perheet –verkosto pitää monia mietinnön ehdotuksia hyvinä. Verkosto korostaa, että on tärkeää lisätä jo nuorten ja nuorten aikuisten tietoa erilaisista lapsiperheellistymisen tavoista. Yläkouluikäinen ei vielä voi tietää, koskeeko esimerkiksi tahaton lapsettomuus, kumppanuusvanhemmuus, uusperheellistyminen, adoptio, itsellinen vanhemmuus tai vaikka sijaisvanhemmuus häntä itseäänkin tulevaisuudessa. Myös lapsettomuushoitojen todellisuudesta, vaikeuksistakin, on tärkeää tietää kaikkien. 

Verkosto painottaa, että tiedämme jo paljon siitä, mikä lapsitoiveiden toteuttamiseen vaikuttaa ja on huolissaan, ettei tätä tietoa hyödynnetä hallituksen muussa päätöksenteossa. Esimerkiksi opiskelijoiden toimeentulon ja sosiaaliturvan leikkaukset, osa-aikatyön kannustimien poisto sekä työttömyyttä aiheuttavat julkisen leikkaukset lisäävät taloudellista epävarmuutta. Verkosto kehottaakin toimenpiteenä huomioimaan ennakoidut syntyvyysvaikutukset laajasti hallituksen päätösten vaikutusarvioissa.

Ei ole tarkoituksenmukaista, että yksi käsi toivoo lapsitoiveiden toteutumista ja toinen vetää niiltä mattoa jalkojen alta.  

On tärkeää lisätä tietoa hedelmällisyydestä ja lapsiperheellistymisen mahdollisuuksista, jotta lapsitoiveita ei siirretä liian kauas tulevaisuuteen. Samalla alle 25-vuotiaat vanhemmat ovat useimmiten vähimmäisvanhempainrahalla, mikä on riski koko perheen hyvinvoinnille. Taloudelliseen varmuuteen ja riittäviin perheitä tukeviin palveluihin eli hyvinvointialueiden rahoitukseen ja erityisesti sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin ja perhekeskuksiin sekä sote-järjestöihin tulee siis panostaa.  

Julkisen sektorin hedelmöityshoitoja on tärkeää kehittää ja rahoittaa. Kumppanuusvanhemmat on otettava hoitojen piiriin, julkisen sektorin prosesseja on nopeutettava yksityisen rinnalle (esim. kesätauoista hoidoissa on luovuttava) ja omaa lahjoittajaa on voitava käyttää. Hedelmöityshoidot tulisi huomioida myös sairauslomien korvauksissa, tasa-arvolaissa ja työsopimuslaissa.   
 
Työelämän osalta olisi lisäksi tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti miesvaltaisten, matalan koulutuksen ja läsnäolotyön yhdistämiseksi perhe-elämään paremmin. Miesvaltaisten alojen perheystävällisyyden lisäämiseen voisikin perustaa ihan oman toimenpiteensä valtion tasolta. 
 
Vaikka maahanmuutto ei kuulunut työryhmän työhön, Monimuotoiset perheet –verkosto huomauttaa, ettei ole olemassa vain maahan muuttavia ja täällä syntyneitä, vaan jo 110 000 lasta kasvaa kahden kulttuurin perheissä ja heidän jäämisensä Suomeen, vaikka heillä olisi myös toisen vanhemman myötä toinen kotimaa, on väestöpoliittisesti erittäin tärkeää. 
 
Verkosto myös huomauttaa, että sijaissynnytyksellä syntyvien lasten määrä on pieni, koska sijaissynnytys ei ole mahdollista Suomessa hedelmöityshoitolain nojalla, ja tämä on tärkeää muuttaa mahdollisimman pian.  

Laitamme lisäehdotukset kirjalliseen lausuntoomme. 

Lisätietoja  
Emma Kolu, johtaja
050 302 4948, emma.kolu@monimuotoisetperheet.fi  

Monimuotoiset perheet –verkosto on kymmenen perhejärjestön yhteistyöverkosto, johon kuuluvat adoptioperheet, kahden kulttuurin perheet, lapsikuolema- ja leskiperheet, tahattomasti lapsettomat, perhehoitoliitto, sateenkaariperheet, monikkoperheet, uusperheet ja yhden vanhemman perheet. Edustamme yhteensä yli kolmasosaa suomalaisista perheistä.