Lausunto Opetushallituksen luonnoksesta perusopetuksen toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun oppaaksi

Monimuotoiset perheet -verkosto lausui Opetushallitukselle luonnoksesta perusopetuksen toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun oppaaksi. Verkosto kiitti opasta muun muassa intersektionaalisesta otteesta ja kannustuksesta aidosti koulukohtaisiin suunnitelmiin. Samalla verkosto esitti, että huoltajien/vanhempien osallisuuteen koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteen selvittämisessä kiinnitettäisiin vielä enemmän huomiota.

Monimuotoiset perheet -verkosto kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta perusopetuksen toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun oppaaksi. Verkosto pitää opasta tarpeellisena apuna kouluille, jotka ovat missä tahansa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitteluprosessin vaiheessa.

Oppaan ansioksi verkosto laskee vahvan suosituksen koulukohtaiseen suunnitteluun, jossa ovat mukana rehtori, koko henkilöstö sekä oppilaat ja huoltajat. Vain olemalla mukana koko suunnitteluprosessissa kaikki osapuolet sitoutuvat toimenpiteisiin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi koulussa. Opas perustelee kiitettävästi intersektionaalista tarkastelutapaa, joka huomioi syrjinnän kumulatiivisen luonteen. Se myös huomioi sukupuolen moninaisuuden ja antirasismin sekä erilaiset perhemuodot ja muita kuin kotimaisia kieliä käyttäviä vanhempia. Opas myös kannustaa viisasti kouluja kiinnittämään huomiota menetelmiin, joilla tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilannetta kartoitetaan, jotta niillä saadaan tietoa eri vähemmistöryhmiin kuuluvien oppilaiden erityistarpeista. Tähän liittyen verkosto esittää myöhemmin tässä lausunnossa joitakin muokkausehdotuksia oppaan liitteisiin.

Keskeisimpänä ehdotuksenaan verkosto esittää, että liitteisiin lisätään esimerkki huoltajille/vanhemmille tehtäväksi kyselyksi. Erilaiset tavat osallistaa oppilaat ja henkilökunta koulun tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nykytilanteen arviointiin ovat keskeisiä, mutta kokonaiskuva jää vajaaksi ilman huoltajien/vanhempien näkökulmaa. Huoltajien/vanhempien näkemysten kuuleminen jo nykytilannetta arvioitaessa on verkoston näkemyksen mukaan olennaista, jotta koulu voi yhdenvertaisuuslain velvoitteen mukaisesti arvioida, miten sen toiminta vaikuttaa eri väestöryhmiin ja miten yhdenvertaisuus toteutuu sen toiminnassa. Verkosto katsoo, että huoltajien kuuleminen vasta toimenpiteiden valintavaiheessa on liian myöhäistä, vaikka silloinkin huoltajien/vanhempien kuuleminen on luonnollisesti tärkeää.

Kuten Seta ry, myös verkosto kantaa huolta siitä, miten oppaassa painotetaan, että koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan on parasta valita muutama kehittämiskohde perustuen mihin tahansa kartoituksessa esille nousseeseen kysymykseen. Verkosto toivoo, että oppaan suositusta vielä täsmennetään niin, että vaikkei kaikkea voi ottaa työn alle kerralla, toimenpiteiden valintaa ei tule tehdä sattumanvaraisesti tai pienimmän vaivan mukaan, vaan työn alle tulee valita sellaiset toimenpiteet, jotka vastaavat kartoituksessa esille nousseisiin kipeimpiin tai yleisimpiin puutteisiin.

Verkosto yhtyy lisäksi Seta ry:n lausunnossaan esille nostamiin huoliin käsitteiden epätarkkuuksista ja virheistä ja kannattaa käsitteiden päivittämistä Seta ry:n ehdotusten mukaisesti.

Tarkemmat huomiot ja esitykset

Ehdotuksia vanhempien oppilaiden kyselyrungon kehittämisestä

Verkosto pitää hyvänä, että oppaan liitteenä olevassa vanhempien oppilaiden näkemyksiä kartoittavassa kyselyrungossa kiinnitetään huomiota ja kysytään häirinnästä, kiusaamisesta ja syrjinnästä koulussa. Kyseisen teeman kysymyksistä puuttuvat kuitenkin kysymykset väkivallasta, josta kiusaamisessa ja syrjintäperusteiden pohjalta tehdyssä häirinnässä voi olla kyse. Verkosto ehdottaa siksi, että teemakokonaisuuteen lisätään seuraavat kysymykset (Häirintä, kiusaaminen ja syrjintä koulussa. Oletko koulussa kuluneen vuoden aikana kokenut/vastaanottanut (Kyllä/Ei)):

tönäisyjä, lyöntejä, potkaisuja
päälle sylkemistä
seuraamista, jonka koit uhkaavaksi
tavaroidesi tai rahojesi tahallista viemistä tai rikkomista

Vanhempien oppilaiden kyselyrungossa pyydetään vastaajaa arvioimaan, liittyikö koettu häirintä/kiusaaminen johonkin listatuista syrjintäperusteista. Joidenkin kokemusten osalta tekijä saattaakin tehdä selväksi miksi hän toimii kuten toimii, mutta näin ei varmasti kaikissa tapauksissa ole. Silloin yhteys jää auki ja raportoimatta, vaikka joitakin kaavoja saattaisi näkyä, jos vastaajilta kysyttäisiin joitakin taustatietoja. Verkosto pyytää siksi oppaan tekijöitä vielä arvioimaan sitä, kannattaisiko vanhempien oppilaiden kyselyyn lisätä taustakysymyksiä, joita vasten kyselyn vastauksia voisi peilata. Nämä taustakysymykset voisivat koskea ainakin sukupuolta, sukupuoli-identiteettiä, asumisjärjestelyjä, perhemuotoa ja -suhteita (ml. sijoitus kodin ulkopuolelle, adoptio), syntyperä ja vanhempien syntyperä sekä vastaajan Suomessa asumisen aika. Näihin kaikkiin löytyy koeteltuja kysymyksiä ja vastausvaihtoehtoja THL:n koordinoimasta kouluterveyskyselystä.

Lisäysehdotus: Uudeksi liitteeksi kysely huoltajille/vanhemmille

Opas kannustaa kouluja harkitsemaan työryhmän perustamista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimista, seuraamista ja arviointia varten. Työryhmässä tulisi oppaan mukaan olla edustettuina rehtori, opetushenkilöstö, oppilashuoltoryhmä, muu koulun henkilökunta sekä oppilaat ja huoltajat. Muille edellä mainituille ryhmille opas suosittaa erilaisia menetelmiä, joiden avulla ryhmien edustajat tulevat kuulluiksi koulun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotilannetta arvioidessa, mutta huoltajat/vanhemmat on jätetty näiden ulkopuolelle. Kuitenkin huoltajat/vanhemmat tekevät lastensa kautta ja tehdessään yhteistyötä koulun kanssa myös suoraan havaintoja koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta. Tätä tietoa kannattaa ehdottomasti hyödyntää koulun suunnitelmatyössä.

Verkosto ehdottaa siksi, että oppaan liitteisiin lisätään oma runkonsa kyselylle huoltajille/vanhemmille. Kysely tulisi verkoston näkemyksen mukaan suunnata koulun kaikkien oppilaiden huoltajille ja vanhemmille sekä näiden kaltaisissa rooleissa oleville aikuisille. Kyselyrungossa tulisi verkoston mielestä olla ainakin seuraavat kysymykset:

Koetko, että lastasi kohdellaan koulussa tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti? kyllä/ei
Koetko, että sinua kohdellaan tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti koulun ja kodin yhteistyössä? kyllä/ei
Voivatko kaikki oppilaan elämän vanhemmuusroolissa olevat henkilöt osallistua koulun ja kodin yhteistyöhön? kyllä/ei
Tavoittaako koulun viestintä lapsesi kaikki vanhemmat? kyllä/ei
Onko koulun viestintä sinulle ymmärrettävää? kyllä/ei
Onko lastasi kiusattu, häiritty tai syrjitty koulussa tai koulukavereiden toimesta? kyllä/ei
Jos lastasi on kiusattu, häiritty tai syrjitty koulussa tai koulukavereiden toimesta, oletteko keskustelleet asiasta koulun edustajan kanssa? kyllä/ei
Jos lastasi on kiusattu, häiritty tai syrjitty koulussa tai koulukavereiden toimesta ja olette keskustelleet asiasta koulun edustajan kanssa, ryhtyikö koulu mielestänne riittäviin toimiin lapseenne kohdistuvan kaltoinkohtelun lopettamiseksi? kyllä/ei
Mitkä tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät asiat ovat lapsesi koulussa mielestäsi hyvin? (Avoin vastaus)
Mitä asioita lapsesi koulussa pitäisi parantaa, jotta kaikki olisivat käytännössä tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia? (Avoin vastaus)

Itse sisältökysymysten lisäksi olisi tärkeää esittää taustakysymyksiä, joiden avulla annettuja vastauksia voidaan analysoida ja löytää mahdollisia yhdistäviä tekijöitä tasa-arvo- ja/tai yhdenvertaisuuspuutteita kokevien huoltajien/vanhempien väillä. Jos esimerkiksi sateenkaariperheiden tai kahden kulttuurin perheiden vanhemmat raportoivat enemmän puutteita ja tyytymättömyyttä, on paikallaan valita edistettäviksi toimenpiteiksi sellaisia, jotka auttavat koulussa vähentämään homo- ja transfobiaa tai rasismia. Verkosto esittää, että ainakin seuraavia, omassa kyselytoiminnassamme toimiviksi todettuja taustakysymyksiä, otetaan osaksi oppaaseen esitettävää uutta kyselyrunkoa huoltajille/vanhemmille:

Mikä on sukupuolesi?
• Nainen
• Mies
• Muu
En halua kertoa
Mikä on nykyinen perhemuotosi? Valitse kaikki vaihtoehdot, jotka kuvaavat sinun nykyistä perhemuotoasi tai kokemusmaailmaasi.
• Olen heteromuotoisen ydinperheen vanhempi 
• Olen sateenkaariperheen vanhempi
• Olen uusperheen vanhempi
• Olen yhden vanhemman perheen vanhempi, jonka luona lapsi on kirjoilla
Olen etävanhempi
Vastaa tähän kysymykseen valitsemalla kaikki itseesi sopivat vaihtoehdot. Väittämä: Minulla on kokemusta myös siitä, että…
• Lapseni vuoroasuu
• Olen adoptioprosessissa tai olen adoptoinut lapsen
• Luokseni on sijoitettu lapsi tai lapsia
• Olen leskiperheen vanhempi
• Olen kokenut lapseni kuoleman
• Elän kahden kulttuurin perheessä tai maahanmuuttajaperheessä
• Olen monikkoperheen vanhempi (kaksosten tai kolmosten vanhempi)
• Olen kokenut tahatonta lapsettomuutta
• Minulla on vammainen tai erityistarpeinen lapsi
Jokin muu, mikä?

Tarve huomioida myös sosiaaliset ja ei-binääriset vanhemmat

Verkosto toteaa, että liitteessä nimeltä kysymyksiä koulun henkilökunnan keskuudessa käytävään keskusteluun, olisi kohdassa yhteistyö huoltajien kanssa huomioitava myös käytännöt, jotka liittyvät muiden kuin huoltajien asemassa olevien vanhempien, kuten sosiaalisten vanhempien, ja koulun yhteistyöhön. Käytännössä monilla oppilailla on elämässään läheisiä aikuisia, kuten bonus- tai kumppanuusvanhempia, joilla ei ole huoltajan statusta, mutta jotka osallistuvat oppilaan koulunkäynnin tukemiseen kotona vähintään yhtä paljon kuin viralliset huoltajat. Jotta tämä oppilaan koulunkäynnin kannalta arvokas resurssi olisi täydessä käytössä, tarvitaan selkeitä käytäntöjä, jotka ovat niin huoltajien, oppilaiden kuin koulun henkilökunnan tiedossa ja ulottuvilla. Perusopetuslaki edellyttää, että opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Yhteistyötä tehdään lähtökohtaisesti huoltajien kanssa, mutta paikallisesti voidaan sopia myös laajemmasta yhteistyöstä oppilaiden hyväksi. Siksi esitämme, että seuraava kysymys lisätään kohtaan yhteistyö huoltajien kanssa: Onko koulussa julkilausuttuja ja kaikkien tiedossa olevia käytäntöjä sille, miten sosiaaliset vanhemmat voivat osallistua koulun ja kotien yhteistyöhön?

Saman liitteen samaisessa yhteistyö huoltajien kanssa –kohdassa kysytään, huomioidaanko äidit ja isät tasa-arvoisesti kodin ja koulun yhteistyössä. Kysymys on aiheellinen, mutta jättää huomiotta ne vanhemmat, jotka eivät identifioidu kumpaankaan kategoriaan. Vaikka kysymys on tarkoitettu henkilökunnan oman pohdinnan tueksi eikä esitettäväksi huoltajille/vanhemmille, se rajaa ajattelua tavalla, joka voi heijastua myös toimintaan huoltajien/vanhempien suuntaan. Siksi ehdotamme, että kysymys muotoillaan uudelleen, esimerkiksi näin: Huomioidaanko kaikki/kaikensukupuoliset vanhemmat tasa-arvoisesti kodin ja koulun yhteistyössä?

Tarve huomioida vuoroasuvat oppilaat opetuksessa

Verkoston näkemyksen mukaan liitteessä nimeltä kysymyksiä koulun henkilökunnan keskuudessa käytävään keskusteluun, olisi Opetus-kohdassa tärkeää esittää myös kysymys siitä, miten koulussa huomioidaan useammassa kodissa asuvat oppilaat. Useammassa kodissa asuminen, kuten vuoroviikkoasuminen, tarkoittaa usein, että tarvittavat koulumateriaalit tai välineet voivat olla toisessa kodissa ja oppilas toisessa. Tämä edellyttää opettajilta ennakoivaa otetta viestinnässä kotien kanssa. Esimerkiksi seuraavalla viikolla tarvittavista liikuntavarusteista on tarpeen informoida jo edellisellä viikolla, jotta kaikilla oppilailla on realistiset mahdollisuudet varautua asiaan. Siksi ehdotamme, että Opetus-kohtaan lisätään seuraava kysymys: Miten koulussa huomioidaan useammassa kodissa asuvat oppilaat?

Tarve huomioida monikkolapset opetuksessa

Verkoston näkemyksen mukaan liitteessä nimeltä kysymyksiä koulun henkilökunnan keskuudessa käytävään keskusteluun, olisi Opetus-kohdassa tärkeää esittää myös kysymys siitä, miten koulussa huomioidaan monikkolasten, eli kaksosten, kolmosten ja nelosten, yksilölliset tarpeet. Verkosto toteaa, ettei Suomessa ole lakia tai ohjetta siitä, että monikkolapset tulisi sijoittaa aina samaan tai aina eri ryhmään kouluissa. Tutkimustieto ei tue sitä, että eri luokille sijoittaminen olisi automaattisesti parhaiten yksilöllisyyttä tukeva ratkaisu. Kysymys kaksosten, kolmosten ja nelosten luokkavalinnasta tuleekin verkoston mukaan ratkaista jokaisen monikkoperheen kohdalla erikseen yhteisissä keskusteluissa vanhempien, lasten ja opetushenkilöstön kanssa. Koulun ei pidä tehdä kaavamaisia linjauksia siitä, että monikkosisarukset sijoitetaan aina eri luokille tai aina samalle luokalle. Siksi ehdotamme, että Opetus-kohtaan lisätään seuraava kysymys: Miten koulussa varmistetaan jokaisen monikkosisarusparin tai -ryhmän yksilölliset tarpeet luokka- ja ryhmävalinnoissa?            

Lähteitä

Kaksoset ja kolmoset koulussa -opas kotiin, esiopetukseen ja kouluun.

Monimuotoiset perheet koulussa. Opas opetusalan ja opiskeluhuollon ammattilaisille. Löytyy suomeksi ja ruotsiksi.