Kuuleminen koskien työelämän tasa-arvoa ja perhevapaita

Monimuotoiset perheet -verkoston kirjalliset huomiot kuulemistilaisuuteen 1. lokakuuta 2024 koskien hallituksen tavoitteita tasa-arvosta ja perhevapaista.

Sidosryhmille tarkoitetun kuulemistilaisuuden tarkoituksena on koota työelämä- ja perhevapaakysymysten parissa toimivilta sidosryhmiltä näkemyksiä, miten seuraavat hallitusohjelman tavoitteet voitaisiin toteuttaa:

Raskauteen ja perhevapaaseen perustuvan syrjinnän ehkäisyyn kohdistetaan tehokkaampia keinoja.
Vanhemmuuden kustannusten tasaisempaa jakautumista selvitetään.
Perhevapaauudistuksen tuloksia seurataan, jatketaan työtä perhevapaiden tasaisemman jakautumisen puolesta ja edistetään isien perhevapaiden käyttöä.
Työelämässä esiintyviä syrjiviä käytäntöjä ja rakenteita poistetaan edistämällä syrjintää koskevan lainsäädännön noudattamista tehokkaammalla informoinnilla, hyvien käytäntöjen levittämisellä ja mm. alustatalouden tehokkaammalla valvonnalla.

Monimuotoiset perheet -verkosto pitää näistä tavoitteista eri perhetilanteiden näkökulmasta keskeisimpinä työelämäsyrjinnän ehkäisyä sekä perhevapaauudistuksen seurantaa, joka huomioi lainsäädännön kehittämisen ja valtakunnallisten ohjauksen lisäksi myös työehtosopimusten ja työpaikan käytäntöjen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon.

Verkosto painottaa, että raskauteen, perhevapaisiin tai erilaisiin perhetilanteisiin liittyvän syrjinnän ehkäisemisessä työehtosopimuksilla on tärkeä rooli. Riittävän pitkät palkalliset perhevapaaosuudet, jotka huomioivat perheiden monimuotoisuuden ja kannustavat ei-synnyttäviä vanhempia perhevapaille, tukevat tasa-arvon sekä yhdenvertaisuuden toteutumista.

Verkosto suosittelee, että raskaus- ja perhevapaasyrjinnän sijaan puhuttaisiin lapsiperheellistymiseen kohdistuvasta syrjinnästä, jolloin voitaisiin pohtia keinoja myös lapsitoiveeseen kohdistuvan syrjinnän ehkäisemiseen.

Vanhemmuuden kustannuksia tasaa tilapäisen hoitovapaan myöntäminen myös etävanhemman puolisolle ja muille lapsen elämässä mukana oleville aikuisille, vaikka he eivät olisi kirjoilla lapsen kanssa samassa osoitteessa.

Tarkemmat huomiot

Lapsiperheellistymiseen kohdistuva syrjintä työelämässä

Tasa-arvolaki ja työsopimuslaki eivät suojaa nykyisellään tarpeeksi selvästi eri perhetilanteissa olevia työelämäsyrjinnältä. Lainsäädännön on oltava selkeää myös tilanteissa, joissa työntekijään kohdistuu moniperustaista syrjintää, jonka syinä voivat olla sukupuoli, perhemuoto, vähemmistöasema, läheissuhteet, perheenhuoltovelvollisuus tai toive lapsesta. 

Sosiaali- ja terveysministeriön Tilastokeskukselta tilaama tutkimus, joka käsittelee raskaus- ja perhevapaasyrjintää, osoittaa, että erityisesti sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla on selvästi enemmän syrjinnän kokemuksia kuin muulla väestöllä lapsiperheellistymiseen liittyen (STM 2024, s. 26). Maahanmuuttotaustaiset vastaajat eivät kokeneet muita enempää raskaus- ja perhevapaasyrjintää – on kuitenkin tärkeää muistaa, ettei maahan muuttaneella ole välttämättä aina tietoa, mikä määritellään Suomessa raskaus- ja perhevapaasyrjinnäksi.

Tasa-arvolain tulee kieltää selvin sanoin myös syrjintä lapsiperheellistymistoiveen vuoksi, kuten esimerkiksi hedelmöityshoidoissa käyviä ja adoptioprosessissa olevia kohtaan. Hedelmöityshoidoissa käyvään kohdistuvia syrjinnän kokemuksia on tullut esille Simpukka ry:n ja Monimuotoiset perheet -verkoston kyselyissä. Osa Simpukka ry:n kyselyyn vastanneista koki, että heidän kohdallaan on pidättäydytty ylennyksistä tai koulutuksista, eikä työsuhdetta ole jatkettu tai muutettu toistaiseksi voimassa olevaksi, kun hedelmöityshoidot olivat selvinneet työnantajalle. 

Perhevapaauudistus työehtosopimuksissa ja työpaikan käytännöissä

Perhevapaauudistuksen seurannassa on kiinnitettävä huomiota työehtosopimuksiin, sillä ne ovat yksi tärkeistä käytännöistä, jotka viestivät perhevapaista työpaikoille. Työehtosopimukset määrittelevät yleensä perhevapaiden palkallisia osuuksia.

Isiä tai muita ei-synnyttäviä vanhempia ei tue perhevapaille, mikäli miesvaltaiset alat eivät painota työehtosopimusneuvotteluissaan mahdollisimman pitkää palkallista osuutta ei-synnyttäville vanhemmille. Monimuotoiset perheet -verkosto on julkaissut suurimpien alojen työehtosopimuksia vertailevan selvityksen. Miten työehtosopimukset huomioivat perheet? – Selvitys suurimpien alojen sopimuksista 2024 -selvitys osoittaa, että työehtosopimusten palkalliset perhevapaaosuudet vaihtelevat pituudeltaan eri aloilla erityisesti ei-synnyttävillä vanhemmilla.

Perhevapaauudistuksen yhtenä tavoitteena oli huomioida monimuotoisia perheitä. Verkoston selvitys osoittaa, ettei tavoite monimuotoisten perheiden huomioimisesta ole siirtynyt työehtosopimuksiin. Haasteina muun muassa ovat:

Adoptiovanhemmat eivät saa yhtä pitkiä palkallisia perhevapaaosuuksia kuin lapsen itse synnyttävät perheet useimmissa sopimuksissa. Perhevapaauudistuksen myötä vanhoja, erillisiä kirjauksia, jotka ovat antaneet yhtä pitkän palkallisen osuuden ensimmäisenä perhevapaille jäävälle adoptiovanhemmalle kuin synnyttävälle vanhemmalle, on myös poistettu joistakin sopimuksista.

Tilannetta, jossa lapsi syntyy kuolleena tai kuolee perhevapaiden aikana, ei ole merkitty selvästi työehtosopimuksiin, vaikka vertailussa mukana olevat sopimukset antavat oikeuden palkallisiin vapaisiin näissä tilanteissa.

Lainsäädäntömuutokset perhevapaisiin liittyen

Monimuotoiset perheet -verkosto kiittää, että vuonna 2022 voimaan tullut perhevapaauudistus huomioi hyvin erilaisia perhetilanteita, mikä oli yksi uudistuksen tavoitteista. Lainsäädäntöä olisi kuitenkin tärkeää kehittää näiltä osin:

Adoptiovanhempien asemaa työehtosopimuksissa on mahdollista tukea lainsäädännön avulla, mikäli lainsäädäntöön määritellään adoptiovanhemmille oma odotusvapaa, joka vastaa synnyttävän vanhemman raskausvapaata.

Verkostoon kuuluva Sateenkaariperheet ry on painottanut, että nykyinen mahdollisuus, jossa huoltajana toimiva juridinen vanhempi voi siirtää kiintiöstään perhevapaapäiviä omalle puolisolleen, ei tue kaikkia apilaperheitä. Ongelma ratkeaisi osittain, jos huoltajavanhempi voisi jakaa osan vanhempainrahakaudestaan kenen tahansa kanssa, joka vastaa lapsen huollosta.

Lainsäädäntö ja palvelujärjestelmä eivät tunnista tilannetta, jossa lapsi vuoroasuu ja toinen vanhempi hoitaa lasta kotihoidon tuella kotona ja toinen vanhempi käyttää varhaiskasvatuspalveluita. Jos toinen vanhempi on hoitovapaalla, mutta toinen vanhempi hakee lapselle osa-aikaista varhaiskasvatuspaikkaa, menettää lasta kotona hoitava vanhempi kodinhoidontuen. Kun lapsi saa varhaiskasvatuspaikan siksi ajaksi, kun lapsi on toisen vanhemman luona, toisen vanhemman kodinhoidontuki päättyy, vaikka hänellä olisi ollut mahdollisuus hoitaa lasta vielä kotona.

Perhehoitajia tukee, jos perhehoitajille myönnetään työsopimuslain mukaan kahden vuoden palkaton vapaa, kun lapsi sijoitetaan perheeseen. Näin perhehoitajan ei tarvitse irtisanoutua lapsen sijoituksen vuoksi.

Monimuotoiset perheet –verkosto kannattaa myös hoitovapaan säilyttämistä nykymuodossaan, sillä erilaisissa perhetilanteissa pitkälle kotihoidolle voi olla tarvetta. Esimerkiksi kaksos- ja kolmosraskaudet päättyvät yleensä ennenaikaisesti, minkä vuoksi lapsilla voi olla erityistarpeita. Jos hoitovapaata lyhennetään nykyisestä, pitäisi pidempään hoitovapaajaksoon olla edelleen mahdollisuus painavista perusteista.

Vanhemmuuden kustannusten jakaminen

Työsopimuslain 4. luvun §:ää 6 on tarkennettava, jotta kaikilla lapsen elämässä mukana olevilla aikuisilla on mahdollisuus hoitaa sairasta lasta tilapäisellä hoitovapaalla. Oikeus palkattomaan poissaoloon on työsopimuslain mukaan lähi- ja etävanhemmalla sekä lapsen kanssa vakituisesti samassa osoitteessa asuvalla aikuisella. Oikeuden ulkopuolelle saattavat jäädä esimerkiksi etävanhempien puolisot sekä osa sateenkaarivanhemmista, jotka eivät ole juridisia vanhempia ja kirjoilla samassa osoitteessa lapsen kanssa.

Verkoston työehtosopimusselvitys osoittaa, että etävanhemman puolisolla on harvoin oikeus palkalliseen hoitovapaaseen lapsen sairastuessa, vaikka sopimus saattaa antaa oikeuden lähivanhemman puolisolle.

Kelan tekemän selvityksen (2020) mukaan erillään asuvien vanhempien lapsista melkein joka kolmas vuoroasuu kahdessa kodissa vähintään 40 prosenttia ajasta. Etävanhemman työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeuttaminen on epäreilua erityisesti vuoroasumistilanteessa.

Lainsäädäntömuutokset lapsiperheellistymisen tukemiseen liittyen

Työsopimuslakiin on taattava myös oikeus poissaoloihin hedelmöityshoitoihin tai muuhun lapsiperheellistymiseen liittyvien käyntien vuoksi. Kelan on myös korvattava kaikissa tilanteissa työnantajalle hedelmöityshoitoihin liittyvät sairauslomat.

Syntyvistä lapsista noin viisi prosenttia on hedelmöityshoitotaustaisia, ja osuutta on mahdollista kasvattaa tukemalla esimerkiksi hedelmöityshoitojen ja työn yhteensovittamista.

Työelämän perheystävällisyyden ja siihen liittyvän palvelujärjestelmän kehittäminen

Myös kuntia on tuettava yhdenvertaisuuteen lainsäädännöllä ja valtakunnallisella ohjauksella työn ja perheen yhteensovittamista tukevien palveluiden järjestämisessä. Työllistymistä tukevat saavutettava vuorohoito, jota on myös pienille koululaisille, maksuton koululaisten aamu- ja iltapäivähoito sekä hoitomahdollisuudet koululaisten loma-aikoina.

Lapsiperheellisten työllisyyttä edistää työllisyyspalvelu, joka huomioi lapsiperheellisten työllisyyskysymyksiä ja tarjoaa palveluiden ajaksi lastenhoitoa. Kuntien työllisyyspalveluita koordinoivan valtakunnallisen neuvottelukunnan kokoonpanossa tai sen jaostoissa on huomioitava perhejärjestöjen asiantuntemus.

Tarvitsemme toimia, jotka edistävät lapsiperheellisten työllisyyttä. Vuosien 2024–2025 sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutusten arviointi osoittaa, että huomattavimmat tulonmenetykset kohdistuvat noin seitsemään prosenttiin väestöstä, ja ne keskittyvät pääosin kolmeen pienituloisimpaan tulokymmenykseen. Tulonmenetykset kohdistuvat perhetyypeistä voimakkaimmin yhden hengen talouksiin sekä yksinhuoltajatalouksiin.

Lähteitä

Attila, Henna et al. (2024): Raskaussyrjintä Suomessa : Vuoden 2024 väestötutkimuksen tuloksia. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2024:20.

Kaunisto Tiina-Emilia (2024): Miten työehtosopimukset huomioivat perheet? – Selvitys suurimpien alojen sopimuksista 2024. Monimuotoiset perheet -verkosto.

Kaunisto, Tiina-Emilia (2024): Monimuotoisiin perheisiin kohdistuva syrjintä huomioitava lainsäädännössä. Kirjoitus STTK:n verkkosivuilla julkaistu 24.5.2024.

Miettinen, Anneli et al. (2020): Lasten vuoroasuminen ja sosiaaliturva : Vuoroasumisen nykytila ja merkitys etuus- ja palvelujärjestelmän kannalta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:51.

Moring, Anna & Kaunisto, Tiina-Emilia (2021): Miten työelämän perheystävällisyydessä huomioidaan perhetilanteiden monimuotoisuus? Työelämän tutkimus Vol 19 Nro 4.

Simpukka ry:n työelämäkyselyt tahattomasti lapsettomille (2021).

Sosiaali- ja terveysministeriön muistio 2024: Vuosien 2024 ja 2025 sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutukset kotitalouksien taloudelliseen asemaan.

Lisätietoja
                                                    Tiina-Emilia Kaunisto
                                                    Työelämän erityisasiantuntija
                                                    Monimuotoiset perheet -verkosto