Kommentit hedelmöityshoitojen esiselvityksestä

Monimuotoiset perheet -verkosto antoi kommenttinsa Sosiaali- ja terveysministeriön Terveydenhuollon palveluvalikoimaverkosto Palkon luonnosta esiselvitykseksi hedelmöityshoidoista.

Kommentoi näkökohtaa: 
Lisääntymiseen liittyy voimakas yhteiskunnallinen ulottuvuus, eikä terveydenhuolto yksin pysty ratkaisemaan siihen liittyviä kysymyksiä. Esimerkiksi hedelmöityshoitojen tarve johtuu osaltaan yhteiskunnan lapsiperheille kohdentaman tuen riittämättömyydestä, mikä voi johtaa lasten hankinnan siirtämiseen. Se puolestaan johtaa synnyttäjien iän nousuun ja luonnollisen hedelmällisyyden laskuun. Hoitojen tarpeeseen voidaan yhteiskunnan toimin vaikuttaa myös tukemalla terveellisiä elintapoja (esimerkiksi painonhallinta) sekä tupakoinnin ja päihteiden käytön lopettamista raskautta yritettäessä ja etenkin sen aikana. Lisäksi tulee lisätä tietoa niiden merkityksestä hedelmällisyyteen. 

Monimuotoiset perheet –verkosto ehdottaa näkökohdan muotoiluksi: 
 
“Lisääntymiseen liittyy voimakas yhteiskunnallinen ulottuvuus, eikä terveydenhuolto yksin pysty ratkaisemaan siihen liittyviä kysymyksiä. Julkisen terveydenhuollon linjauksilla on kuitenkin ohjaava vaikutus yhteiskunnassa vallitseviin näkemyksiin lapsiperheellistymisestä, kuten siitä, millaisissa elämän- ja perhetilanteissa julkinen tuki lapsitoiveen toteuttamiselle on tarjolla. Hedelmöityshoitojen tarve johtuu osaltaan lapsitoiveiden siirtymisestä myöhemmälle iälle, mikä johtaa synnyttäjien iän nousuun ja luonnollisen hedelmällisyyden laskuun. Lapsitoiveen toteuttamisen tarpeettomaan siirtämiseen tulevaisuuteen voivat vaikuttaa esimerkiksi lapsiperheiden ja perhesuhteiden riittämätön yhteiskunnallinen tuki, taloudellinen epävarmuus esimerkiksi opiskelijana, työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet, edelleen sukupuolittunut vanhemmuusvastuu tai vaikeus löytää kumppania vanhemmuuteen. Hoitojen tarpeeseen voidaan yhteiskunnan toimin vaikuttaa myös tukemalla terveellisiä elintapoja sekä lisäämällä jo nuorten saamaa tietoa hedelmällisyysasioista ehkäisytietoisuuden rinnalla.” 

Verkosto korostaa linjausten merkitystä lapsiperheellistymiseen

Monimuotoiset perheet –verkosto painottaa, että julkisen terveydenhuollon linjauksilla on suuri merkitys yhteiskunnallisiin käsityksiin lapsiperheellistymisestä sekä lapsitoiveisiin ja niiden toteuttamiseen. Konkreettisena esimerkkinä itsellisten naisten ja naisparien suuri osuus hedelmöityshoidoissa linjausten muuttumisen jälkeen. Verkosto pitää kuitenkin hyvänä, että esiselvityksessä nostetaan esiin myös muita lisääntymiseen liittyviä yhteiskunnallisia näkökulmia. Verkosto kuitenkin huomauttaa, että esiselvityksen terveydellinen painotus muilta osin ohittaa paljon sosiaalisia, hyvinvointiin liittyviä ja yhteiskunnallisia näkökulmia. 

Monimuotoiset perheet –verkosto on myös huolissaan synnyttäjien iän noususta, ja peräänkuuluttaakin sitä, että sekä esiselvitys että päättäjät huomioivat tieteellisellä tutkimuksella todetut syyt epäröidä lapsitoiveen toteuttamista tai siirtää sitä tulevaisuuteen. Näitä syitä ovat mm. taloudellinen epävarmuus (esimerkiksi opiskelijoiden toimeentulovaikeudet), työn ja perheen yhdistämisen haasteet, edelleen sukupuolittunut vastuunkanto perheissä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa sekä parisuhteen ja lapsiperhe-elämän puutteellinen tuki (tutkimusta mm. Outi Alakärppä). Lisäksi Monimuotoiset perheet –verkosto peräänkuuluttaa hedelmällisyystietoisuuden järjestelmällistä lisäämistä jo nuorille, ehkäisytietoisuuden ja –oikeuksien rinnalla.  

Kommentoi näkökohtaa: 
Tarkastelussa tulee tehdä ero sille, mitä hedelmöityshoitoja järjestetään julkisin varoin, mikä toiminta on sallittua yksityisin varoin ja mikä on kokonaan kiellettyä. Suosituksilla ei olla rajoittamassa ihmisten mahdollisuuksia lisääntyä, vaan määrittämässä julkisesti rahoitettuja hoitoja ja niiden rajauksia. Myös biologia ja lääketiede sekä yhteiskunnan arvot asettavat reunaehtoja, jotka tulee ottaa huomioon. Vaikka lainsäädäntö ja sopimukset takaavat mahdollisuuden hoitoihin, ne eivät voi taata raskaaksi tulemista tai lapsen syntymistä. 

Monimuotoiset perheet –verkosto ehdottaa näkökohdan muotoiluksi: 

“Tarkastelussa tulee määrittää terveyteen, eettisyyteen ja yhdenvertaisuuteen pohjautuvat kriteerit, joita sekä julkiset että yksityiset palveluntarjoajat lähtökohtaisesti käyttävät, vaikka suositukset määrittävät vain julkisesti rahoitettuja hoitoja ja niiden rajauksia. Rajauksissa on arvioitava moninaisia yhteiskunnallisia, biologisia, lääketieteellisiä, sosiaalisia ja hyvinvoinnillisia näkökulmia. Yhdenvertaisuuden ja syrjinnän näkökulmat, kuten vähemmistö- ja varallisuusasemat, on myös huomioitava. Vaikka lainsäädäntö ja sopimukset takaavat mahdollisuuden hoitoihin, ei raskaaksi tulemista tai lapsen syntymistä voida taata.” 

Monimuotoiset perheet –verkosto toteaa, että julkisen terveydenhuollon linjaukset ovat tärkeitä yhteiskunnallisia viestejä siitä, millaista lapsiperheellistymistä ja kenelle yhteiskunta tukee ja kannustaa. Joidenkin lapsiperheellistymistapojen rajaus vain yksityisin varoin toteutettavaksi voi tarkoittaa niiden rajaamista vain hyvintoimeentuleville ja varakkaille.  

Lääketieteelliset rajaukset voivat myös muodostua syrjiviksi, esimerkiksi sukupuolen, seksuaalisuuden tai perhesuhteen perusteella. Monimuotoiset perheet pitää yhteiskunnan yhdenvertaisuusnäkökulmia erittäin tärkeinä julkisin varoin tarjottujen palveluiden rajauksissa. Hoidot tulisi tarjota yhdenvertaisin, terveyteen ja eettisyyteen perustuvin kriteerein tarjoajasta riippumatta. Samaan aikaan julkisten ja yksityisten tarjoajien yhteistyö ja sujuvat rajapinnat olisivat erittäin tärkeitä hoitojen laadun, riittävyyden ja kehittymisen takia. 

Kommentoi näkökohtaa: 
Suositusten pohjaksi tulee ottaa kulloinkin voimassa oleva lainsäädäntö sekä Suomea sitovat kansainväliset sopimukset. Ne sääntelevät ja rajoittavat hedelmöityshoitojen toteuttamista, mutta toisaalta antavat myös oikeuksia ja velvollisuuksia eri tahoille. Hedelmöityshoitolaki tulisi päivittää vastaamaan yhteiskunnallista kehitystä ja muussa lainsäädännössä (mm. perhettä ja vanhemmuutta koskevat lait) tapahtunutta kehitystä. Annettavien suositusten tosiasialliset sukupuolivaikutukset vanhemmuuden mahdollistamisessa tulee arvioida. Myös kysymys sijaissynnytyksen sallimisesta tulisi ratkaista.

Monimuotoiset perheet –verkosto pitää näkökohtaa hyvänä. Verkosto kannattaa hedelmöityshoitolain päivitystä ja pitää sijaissynnytyksen sallimista tärkeänä askeleena, joka mahdollistaisi lapsitoiveen toteuttamisen myös itsellisille miehille, miespareille sekä naisille, pareille, perheille ja muille, joille muut keinot eivät ole mahdollisia esimerkiksi kohduttomuuden tai raskauden terveysriskien vuoksi.  

Lainsäädännön ja hoitosuositusten tulee perustua yksilön lisääntymisterveydellisiin oikeuksiin ja syrjimättömyyteen esimerkiksi perhemuodosta, sukupuolesta tai seksuaalisuudesta riippumatta. 

Lainsäädäntömuutosten odottaminen ei kuitenkaan voi hidastaa suositusten muodostamista, vaan suositusten päivittäminen on tehtävä mahdolliseksi tarvittaessa lainsäädäntömuutosten myötä. 

Kommentoi näkökohtaa: 
Hedelmöityshoidoissa ei ole kyse vain hoitoa saavan hoitamisesta, vaan myös tulevan lapsen asemasta ja oikeuksista. Lahjasoluhoitoihin liittyy lisäksi luovuttajan asema. Eri tahojen oikeudet ovat yleensä yhteen sovitettavissa, mutta ristiriitatilanteissa lainsäädäntö ja Suomea sitovat kansainväliset sopimukset velvoittavat viime kädessä asettamaan lapsen edun ensimmäiseksi. 

Monimuotoiset perheet –verkosto pitää näkökulmaa hyvänä, mutta muistuttaa, että lapsen etu on tulkinnallinen ja ajassa päivittyvä kysymys. Lapsen edulla on historiallisesti perusteltu esimerkiksi avioitumattomasta äidistä tai omasta kulttuuriyhteisöstä erottamista, tai pidetty seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia sopimattomina vanhemmiksi. Tämän vuoksi on tärkeää muistaa, että lapsen etua arvioidaan ajassa ja nykytiedon valossa, arvioinnin tukena esimerkiksi ajantasainen tutkimus lasten ja perheiden pitkäaikaisesta hyvinvoinnista. Lapsen oikeuksien näkökulmasta tärkeää olisi mm. taustan kirjaaminen hänen tietoihinsa eli oikeus tietää taustastaan vanhemmista riippumatta. 

Kommentoi näkökohtaa: 
Julkisesti järjestetyn terveydenhuollon käyttöön ohjattujen ja muuten saatavilla olevien resurssien määrä on otettava huomioon ratkaistaessa tarjottavien hoitojen sisältöä ja laajuutta. Hoidon tulee perustua yksilölliseen tarpeeseen, mutta lisääntymiseen ja lasten määrään liittyviä tarpeita arvioitava eri tavoin kuin sairauksien hoitoon liittyviä lääketieteellisiä tarpeita. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että hoitojen määrää voidaan oikeudellisesti ja eettisesti kestävästi rajoittaa eri tavoin. 

Monimuotoiset perheet –verkosto ehdottaa näkökohdan muotoiluksi: 

“Julkisesti järjestetyn terveydenhuollon käyttöön ohjattujen ja muuten saatavilla olevien resurssien määrä on otettava huomioon ratkaistaessa tarjottavien hoitojen sisältöä ja laajuutta. Resurssien rajallisuuden vuoksi ei kuitenkaan voida tehdä syrjiviä rajauksia julkisiin palveluihin. Riittäviä resursseja määritettäessä on huomioitava lääketieteellisten tarpeiden lisäksi kysyntä ja muut sosiaaliset, hyvinvoinnilliset ja yhteiskunnalliset näkökulmat, kuten tavoite syntyvyyden nostamisesta ja lapsitoiveiden toteutumismahdollisuuksien merkitys ihmisen ja perheen hyvinvoinnille. Hoidon tulee perustua yksilölliseen tarpeeseen, yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen. Hoitoja tulisi tarjota samoilla eettisillä ja terveyttä koskevilla perusteilla hoidon tarjoajasta riippumatta.” 

Monimuotoiset perheet –verkosto pitää erittäin tärkeänä, että julkisen terveydenhuollon resurssit vastaavat kysyntää. Hoitoja tarvitsevien olisi yhdenvertaisesti saatava niitä lapsitoiveiden toteuttamiseen myös itsellisinä naisina tai muina kohdullisina (parisuhdetilanteesta riippumatta), naispareina, apilaperheinä tai muina kumppanuusvanhempina. Yhdenvertaisuuden vuoksi on tärkeää lisätä kumppanuusvanhemmuus julkisten hoitojen piiriin, sekä sallia sijaissynnytys.    

Taloudellisten resurssien vähyyden vuoksi tehty priorisointi ei voi olla perhemuodon tai -tilanteen, sukupuolen tai seksuaalisuuden vuoksi syrjivää, vaan kriteerien tulee perustua muuhun harkintaan. 

Verkosto huomauttaa, että “sairauden/lääketieteellisen syyn” ja “muiden syiden” määrittely ei ole yksiselitteistä, ja eri syyt voivat koskettaa samoja lasta toivovia. Pelkästään lääketieteellisten syiden ja sairauksien perusteella priorisointi voi olla syrjivää. Tietyt rajaukset voivat myös johtaa hoitoja hakevien epärehellisyyteen, mikä voi pahimmillaan aiheuttaa terveydellisiä riskejä.  

Resurssien on riitettävä myös psykososiaaliseen tukeen hoitojen aikana. Resurssien riittävyys oikea-aikaisesti tarkoittaa myös säästöjä tulevaisuuden sote-kuluissa; näitä säästöjä pitäisi myös laskea, välittömästi nähtyjen kulujen rinnalla. 

Kommentoi näkökohtaa: 
Aiemmin hedelmöityshoitojen tarjoaminen julkisessa terveydenhuollossa on perustunut lääketieteellisiin syihin, mutta viime vuosina hoitoja on aloitettu tarjoamaan myös muista syistä (naisparit ja itselliset naiset). Monissa maissa tämä kehitys alkoi aiemmin kuin Suomessa. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta tulee tällöin ratkaista, missä laajuudessa hoitoja tarjotaan näissä tilanteissa verrattuna siihen, että julkisesti rahoitetussa terveydenhuollossa ei-lääketieteelliset syyt eivät yleensä muuten oikeuta hoitoon. Tulee myös selvittää mahdollisuudet asettaa eri tilanteissa olevia eri hoitojonoihin mm. hoitovasteeseen liittyvän kiireellisyyden perusteella. 

Monimuotoiset perheet –verkosto ehdottaa muotoiluksi: 

“Aiemmin hedelmöityshoitojen tarjoaminen julkisessa terveydenhuollossa on perustunut lääketieteellisiin syihin, mutta viime vuosina hoitoja on aloitettu tarjoamaan myös muista syistä (naisparit ja itselliset naiset). Kansainvälisessä vertailussa tämä on yleistä, ja Suomessa jo nyt suuri osa hoitoja saavista kuuluu tähän ryhmään. Hoitorajausten tulisi taata yhdenvertaiset mahdollisuudet lapsitoiveen toteuttamiselle perhemuodosta ja lapsettomuuden syystä riippumatta. Hoitojen rajaukset on ratkaistava lääketieteellisten näkökulmien lisäksi yhteiskunnallisen ja sosiaalisen yhdenvertaisuuden näkökulmat huomioiden. Tulee myös selvittää mahdollisuudet asettaa eri tilanteissa olevia eri hoitojonoihin mm. hoitovasteeseen liittyvän kiireellisyyden perusteella.” 

Kommentoi esiselvitystä ja sen liitteitä 

Merkitse kuhunkin kommenttiin asiakirja ja sivunnumero, jota kommentti koskee. 

Luonnoksen eettisessä analyysissä on lähdetty johtamaan perustuslaista normatiivisia periaatteita terveyteen liittyen (s. 33). Näin tullaan muodostaneeksi erittäin rajattu eettinen harkintaraami. Terveys käsitteenä vaikuttaa saavan kapean määritelmän luonnoksessa. Perustuslaki kuitenkin takaa riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut, terveyden edistämisen sekä syrjimättömyyden, ja normatiiviset periaatteet olisi voinut johtaa myös näistä. Vaikka periaatteita tarvitaan, ne eivät voi muodostua syrjiviksi, eikä niitä voida soveltaa syrjivästi taloudellisten resurssien rajallisuudella perustellen.  

Mikäli julkisia hedelmöityshoitoja, ja niiden kautta annettua yhteiskunnallista tukea lapsiperheellistymiseen, katsotaan vain terveydellisenä kysymyksenä ja lääketieteellisinä rajauksina, tehdään helposti syrjiviä ja usein keinotekoisia rajauksia, jotka ohittavat ihmisen psykofyysissosiaalisena kokonaisuutena. Keinotekoiset rajaukset voivat kannustaa hoitoja hakevia epärehellisyyteen, mikä on vähintään haitallista kaikille osapuolille, ja pahimmillaan vaarallista. 

Mikäli normatiivisten periaatteiden rajaukset “terveyteen” ja “terveyspalveluihin” ajavat hoitorajaukset syrjiviksi, voisi olla mielekästä tarkastella hedelmöityshoitoja pelkästään terveydenhuollon sijaan osana tai yhdistelmänä sosiaalipalveluita. Joka tapauksessa lisääntyminen on paitsi psyko-fyysisterveydellinen myös sosiaalinen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kysymys yksilölle, ja yhteiskunta huomioon ottaen vielä laajempi kysymys. 

Esiselvityksessä tulisikin paremmin huomioida sosiaaliset, psyykkiset, hyvinvoinnilliset sekä yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen liittyvät näkökulmat. 

Asteikolla 1-5: Kuinka hyödyllisenä pidät esiselvityksen luonnosta? 

1=huonoin arvosana, 5=paras arvosana 
Arvosana: 3.
Perustele antamasi arvosana. 

Luonnoksessa on katettu tilastotietoa, kansainvälistä vertailua ja nykytilaa mm. lainsäädännöllisesti, mikä on hyvä asia. Eettinen analyysi jää kuitenkin erittäin puutteelliseksi, ja lopputulemista jää perustelematta, miksi taloudellisten resurssien määrittämä tarve priorisoida rajataan syrjivästi kapeasti nähtyihin lääketieteellisiin ja terveydellisiin perusteluihin, jotka rajaavat muista, kuten sosiaalisista syistä hoitoja tarvitsevat ulos. Lisääntymistä ja lisääntymisoikeuksia pohtiessa tulisi tarkastella ihmistä psykofyysissosiaalisena kokonaisuutena. 

Onko luonnos mielestäsi ymmärrettävä? Ellei ole, kerro miten sitä voisi parantaa. 

Luonnoksen rakenteessa järjestöjen ja lapsiasiainvaltuutetun relevantit näkökulmat on käsitelty omana osionaan, vaikka niitä olisi tärkeää tuoda esiin kyseisiä asioita käsittelevissä kohdissa, oman osansa lisäksi. Erityisesti eettinen osio kaipaisi lisää perusteluja lähtökohtiinsa, ja analyysin kulkuun. 

Lisätietoja  
Emma Kolu, johtava asiantuntija
050 302 4948, emma.kolu@monimuotoisetperheet.fi  

Monimuotoiset perheet –verkosto on kymmenen perhejärjestön yhteistyöverkosto, johon kuuluvat adoptioperheet, kahden kulttuurin perheet, lapsikuolema- ja leskiperheet, tahattomasti lapsettomat, perhehoitoliitto, sateenkaariperheet, monikkoperheet, uusperheet ja yhden vanhemman perheet. Edustamme yhteensä yli kolmasosaa suomalaisista perheistä.