Mietitkö, mitä sanoja sinun kannattaisi käyttää kohdatessasi perheitä? Tunnetko olevasi hukassa perheisiin liittyvien uusien käsitteiden kanssa tai kaipaavasi uusinta tietoa?
Monimuotoisten perheiden sanastosta löydät vinkkejä perheiden kohtaamisessa käytettävään kieleen ja selityksiä perheiden monimuotoisuuteen liittyville käsitteille. Tutustu ja laita meille palautetta, jos kaipaat lisätietoa tai uusia sanoja sanastoon: toimisto@monimuotoisetperheet.fi.
Yleisvinkkinä perheitä kohdatessa suosittelemme käyttämään sanoja perhe, lapsi, vanhempi ja aikuinen, kunnes tiedät, mitä sanoja perheenjäsenet itse käyttävät. Voit kysyä esimerkiksi ”Keitä sinun perheeseesi kuuluu?”.
Apilaperhe
Perhe, jossa lapsi tai lapset ovat syntyneet kahden eri perheyksikön yhteisiksi lapsiksi. Apilaperheet voivat olla esimerkiksi kolmen vanhemman kolmiapilaperheitä, neljän vanhemman neliapilaperheitä tai kahden vanhemman perheitä. Apilaperheen voivat muodostaa esimerkiksi pariskunta ja kolmas vanhempi (esim. miespari ja synnyttävä äiti) tai kaksi pariskuntaa.
Apilaperheen vanhemmuudesta puhutaan usein myös kumppanuusvanhemmuutena. Jotkut sateenkaariperheet ovat apilaperheitä ja jotkut apilaperheet sateenkaariperheitä, mutta eivät kaikki.
Apilaperheissä kaikki vanhemmat ovat yleensä lapsen tai lasten sosiaalisia ja tosiasiallisia vanhempia, mutta lainsäädännöstä johtuen vain kaksi heistä voi olla oikeudellisia vanhempia. Huoltajia lapsella voi olla useita.
Avoin adoptio
Adoptio, jonka jälkeen lapsella on yhteydenpito-oikeus biologiseen vanhempaansa. Käräjäoikeudessa vahvistettava sopimus voi koskea yhteydenpitoa vain syntymävanhempaan, mutta käytännössä yhteyksiä pidetään myös esimerkiksi sisaruksiin ja isovanhempiin.
Bonussisarus
Bonussisarukseksi kutsutaan vanhemman uuden puolison lasta tai lapsia aiemmasta perheestä. Monen vuoroasuvan lapsen toisessa tai molemmissa kodeissa asuu tai vuoroasuu bonussisarus, bonusveli tai bonussisko. Osalle bonussisarus voi olla myös velipuoli, siskopuoli, sisarpuoli tai sisaruspuoli.
Uusperheessä sisarukset, joilla on samat juridiset vanhemmat, ovat täyssisaruksia. Puolisisarus kuvaa sisarusta, jonka kanssa on yksi yhteinen vanhempi. Kuuntele aina, mitä sanoja perhe itse käyttää, koska osassa perheitä erottelu ei ole lainkaan tärkeää.
Bonusvanhempi
Uusperheen vanhempi, joka ei ole lapselle biologista tai oikeudellista sukua. Bonus-alulla ilmaistaan uusperheen perhe- ja sukulaisuussuhteissa sitä, että suhde ei ole biologinen.
Bonusvanhempi, bonusäiti ja bonusisä -sanat ovat vakiintuneet äitipuoli- ja isäpuoli -sanojen rinnalle ja tilalle. Lapsi saattaa puhua bonusvanhemmastaan esimerkiksi isä- tai äitipuolena, vanhemman puolisona, vain hänen nimellään tai äitinä tai isänä. Käytä lapsen ja perheen omia sanoja.
Ensiperhe
Ensiperhe tarkoittaa lapsen alkuperäistä perhettä – eli perhettä, johon lapsi on syntynyt. Ensiperheeseen kuuluvat yleensä lapsen juridiset vanhemmat, ja perhettä kutsutaan välillä ydinperheeksi. Myös uusperhe voi olla suhteen aikana syntyneelle lapselle ensiperhe, vaikka perheessä asuisi bonussisaruksia.
Ensiperhe-käsitettä käytetään esimerkiksi lastensuojelussa ja sijaisperhetyössä erottamaan lapsen syntymäperhe niistä perhemuodoista, joissa lapsi saattaa elää myöhemmin, kuten sijaisperheessä tai adoptioperheessä.
Etävanhempi
Etävanhemmaksi kutsutaan vanhempaa, jonka luona lapsi ei pääsääntöisesti asu tai ole virallisesti kirjoilla. Vaikka termi kuvaa lapsen virallista kotiosoitetta, suosittelemme käyttämään etävanhempaa vain, mikäli se on esimerkiksi oikeudellisesti välttämätöntä. Lapselle vanhemmat ovat usein yhtä läheisiä ja tärkeitä, vaikka virallinen kotiosoite olisi vain toisen luona. Puhu esimerkiksi lapsen vanhemmasta, yhden vanhemman perheestä, uusperheen vanhemmasta tai vuoroasuvan lapsen vanhemmasta.
Itsellinen vanhempi
Vanhempi, jonka lapsella ei ole toista oikeudellista vanhempaa. Sanaparia käytetään usein silloin, kun vanhempi on saanut lapsen lahjasolujen avulla, lahjasoluhoidoilla tai sijaissynnytyksen avulla ilman kumppania.
Juridinen tai oikeudellinen vanhemmuus
Juridinen vanhemmuus tarkoittaa lain vahvistamaa vanhemmuutta. Suomessa lapsella voi olla kerrallaan vain kaksi juridista eli oikeudellista vanhempaa, mutta useampia huoltajia. Usein oikeudellinen vanhempi on myös lapsen huoltaja, mutta ei aina.
Synnyttäjä ja hänen aviopuolisonsa ovat lapsen oikeudellisia vanhempia, elleivät he luovu vanhemmuudestaan. Vanhemmista tulee juridisia vanhempia myös adoption kautta.
Kahden kulttuurin perhe
Perhe, jossa puolisot tai vanhemmat ovat syntyneet eri maissa ja jossa heillä on toisistaan poikkeava kulttuuritausta – ja lähes aina myös eri kotikieli. Toinen puolisoista on voinut syntyä esimerkiksi Suomessa ja toinen jossain muussa maassa. Monikulttuurisessa kodissa voi yhdistyä myös useampia kuin kaksi kulttuuria – esimerkiksi vanhempien, isovanhempien ja asuinmaan kulttuureja.
Kohtukuolema
Kohtukuolemalla tarkoitetaan sikiön menehtymistä kohtuun 22 raskausviikon jälkeen tai kun sikiö on saavuttanut 500 gramman painon.
Kotikielet
Kielet, joita puhutaan ja käytetään lapsen kotona. Väestörekisterissä lapsella voi olla vain yksi äidinkieli, vaikka lapsella olisi käytännössä kaksi tai useampi yhtä vahvaa kotikieltä. Monikielisyydellä viitataan kykyyn kommunikoida kahdella tai useammalla kielellä äidinkielen tasoisesti, sujuvasti tai edes jonkin verran.
Kumppanuusperhe ja -vanhemmuus
Kumppanuusvanhemmuudella tarkoitetaan vanhemmuuden jakamista sopimukseen perustuen ilman vanhempien välistä rakkaussuhdetta. Kumppanuusperheiden joukossa on paljon apilaperheitä eli perheitä, jossa perhettä on ollut perustamassa useampi kuin kaksi vanhempaa, esimerkiksi kaksi pariskuntaa tai pariskunta ja itsellinen vanhemmaksi toivova. Kumppanuusperheissä vanhemmuutta jaetaan usein kahdessa kodissa lapsen syntymästä lähtien. Yhä useampi kumppanuusperhe ei ole sateenkaariperhe.
Lahjasoluhoito
Hedelmöityshoito, joka tehdään joko osittain tai kokonaan lahjoitetuilla sukusoluilla. Suomessa viidesosa kaikista hedelmöityshoidoista tehdään lahjasukusoluilla. Luovutetusta sukusolusta syntyneellä henkilöllä on 18 vuotta täytettyään oikeus saada selville luovuttajan henkilöllisyys.
Lapsi voi syntyä lahjasoluilla myös ilman lääketieteellisiä hoitoja. Koti-inseminaatiossa (eli muumimukimenetelmässä) siittiöitä viedään emättimeen apuvälineiden avulla.
Lähivanhempi
Lähivanhemmaksi kutsutaan vanhempaa, jonka luona lapsi asuu virallisesti. Jokaisella suomalaisella, siis myös lapsella, voi olla vain yksi virallinen kotiosoite, vaikka hän vuoroasuisi kahdessa kodissa yhtä paljon tai lähes yhtä paljon. Vaikka lähivanhempi kuvaa lapsen virallista kotiosoitetta, suosittelemme käyttämään lähi- tai etävanhempaa vain, kun ne ovat esimerkiksi oikeudellisesti välttämättömiä.
Monikkoperhe
Perhe, jossa on kaksoset, kolmoset tai neloset.
Oheishuoltaja
Henkilö, joka toimii lapsen huoltajana vanhemman tai vanhempien ohella. Oheishuoltajuus voidaan hakea esimerkiksi vanhemman puolisolle, isovanhemmalle tai muulle lähipiiriin kuuluvalle taholle. Oheishuollosta voidaan sopia vanhempien välisellä sopimuksella tai tuomioistuin voi päättää siitä.
Perheen sisäinen adoptio
Adoptio, jossa avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli adoptoi puolisonsa tai parisuhdekumppaninsa juridisen lapsen. Tällöin lapsen sosiaalisesta vanhemmasta tulee adoption myötä lapsen oikeudellinen vanhempi.
Perhehoitaja
Valmennuksen käynyt yksityishenkilö, joka antaa toimeksiantosopimukseen perustuen perhehoitoa esimerkiksi sijoitetulle lapselle. Puhekielessä perhehoitajaa kutsutaan usein sijaisvanhemmaksi.
Perhehoito
Hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Lasten ja nuorten perhehoitajia kutsutaan usein sijaisvanhemmiksi ja perhettä sijaisperheeksi. Sana ”sijaislapsi” sen sijaan koetaan monessa perheessä loukkaavaksi ja lapsesta kannattaakin puhua lapsena tai perheeseen sijoitettuna lapsena.
Perheiden monimuotoisuus
Perheiden monimuotoisuudella tarkoitetaan perheitä, jotka jollain tavalla poikkeavat ydinperhenormista eli tavalliseksi mielletystä perhekäsityksestä. Vähintään joka kolmas lapsiperhe on monimuotoinen. Kaikki monimuotoisuus ei näy aina päällepäin tai ilmene tilastoista. Jokainen saa määritellä oman perheensä ja myös lapseton perhe on perhe.
Monimuotoiset perheet -verkostoon kuuluvat perhemuodot edustavat rakenteellista monimuotoisuutta. Verkostoon kuuluvat perhejärjestöt edustavat adoptioperheitä, kahden kulttuurin perheitä, lapsikuolemaperheitä, leskiperheitä, sijaisperheitä, sateenkaariperheitä, monikkoperheitä, yhden vanhemman perheitä, uusperheitä ja tahattomasti lapsettomia.
Perheeseen liittyvää monimuotoisuutta ovat myös esimerkiksi vammaisen henkilön perheet, omaishoitajuus, lapsen erityistarpeet ja maahanmuuttajaperheet.
Sateenkaariperhe
Perhe, jossa yksi tai useampi vanhemmista kuuluu seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvää sanastoa löydät lisää Setan sateenkaarisanastosta.
Sijaissynnytys
Sijaissynnyttäjä kantaa raskauden ja synnyttää lapsen aiotulle vanhemmalle tai vanhemmille, joille lapsi luovutetaan synnytyksen jälkeen. Hedelmöityksessä käytetään tavallisesti aiottujen vanhempien omia sukusoluja tai tarvittaessa luovutettuja sukusoluja.
Sosiaalinen vanhemmuus
Arjessa toteutuva vanhemmuus. Sosiaalinen vanhempi voi olla myös biologinen, oikeudellinen tai psykologinen vanhempi.
Sekundaarinen lapsettomuus
Lapsen saaneen kokemus tahattomasta lapsettomuudesta. Kokemus siitä, että toive esimerkiksi toisen lapsen saamisesta ei syystä tai toisesta toteudu.
Sijaisvanhempi
Lapsen tai nuoren ympärivuorokautisesta hoidosta vastaavaa perhehoitajaa kutsutaan usein sijaisvanhemmaksi. Perhehoitajaksi ryhtyminen on yksi tapa tulla vanhemmaksi, toisille perhehoitajuus on elinkeino.
Tahaton lapsettomuus
Kokemus siitä, että oma toive lapsen saamisesta ei syystä tai toisesta toteudu. Lapsettomuuden taustalla voi olla sekä sosiaalisia että terveydellisiä syitä, eikä lapsettomuuden syy aina selviä.
Tapaamisoikeus
Lapsen oikeus tavata oikeudellista vanhempaa tai muuta lapselle läheistä aikuista, jonka luona hän ei asu.
Tosiallinen vanhempi
Tosiasiallinen vanhempi tarkoittaa henkilöä, joka toimii lapsen elämässä vanhemman roolissa, vaikka hän ei olisi lapsen juridinen eli oikeudellinen vanhempi. Hän osallistuu arkeen, kasvatukseen ja huolenpitoon sekä vastaa lapsen hyvinvoinnista kuten juridinen vanhempi. Tosiallisia vanhempia on esimerkiksi uusperheissä, sijaisperheissä ja kumppanuusvanhempien apilaperheissä.
Useampi vanhempi
Yhä useammassa perheessä lapsella on kolme tai useampi tosiasiallista vanhempaa. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi uusperheessä, sijaisperheessä tai kumppanuusvanhempien apilaperheessä.
Uusperhe
Lapsiperhe, jossa vähintään yhdellä vanhemmalla on alle 18-vuotias lapsi ajalta ennen uusperheen muodostumista. Uusperheessä voi olla kummankin vanhemman lapsia esimerkiksi edellisistä liitoista sekä vanhempien yhteisiä lapsia. Arkikielessä käsitettä käytetään väljemminkin liittyen perheisiin, joissa aikuisilla on ollut aikaisempia liittoja tai parisuhteita, joihin on syntynyt lapsia.
Vieraslapsiadoptio
Suomen sisällä tai ulkomailta tapahtuva adoptio, jossa lapsesta tulee hänelle ennestään tuntemattoman perheen jäsen.
Vuoroasuminen
Tilanne, jossa lapsi asuu vuorotellen ja säännöllisesti kahdessa eri kodissa. Vuoroasumisesta voidaan puhua, kun lapsi asuu vähintään 40 prosenttia ajasta toisen vanhempansa luona. Virallisesti lapsen asuminen määrätään lähivanhemmalle ja lapsi saa tavata etävanhempaa laajalla tapaamisoikeudella yhtä tai lähes yhtä paljon.
Vuoroasumista voidaan toteuttaa vuoroviikoin tai muilla sovituilla tavoin, esimerkiksi osana vuodesta tai jokaisesta viikosta. Vuoroasuminen vahvistetaan usein lapsen tapaamis- ja huoltosopimuksessa hyvinvointialueiden perheoikeudellisten palveluiden avulla.
Vähemmistöstressi
Ylimääräinen kuormitus, joka johtuu syrjinnän kokemuksista tai pelosta. Pitkään jatkunut stressi heijastuu suurempana riskinä psyykkiseen ja fyysiseen sairastamiseen. Vähemmistöstressiä voi kokea myös esimerkiksi vähemmistöön kuuluvan läheinen, kuten vanhempi, lapsi tai puoliso. Syrjinnän pelko voi vaikuttaa esimerkiksi palveluihin hakeutumiseen.
Yhden vanhemman perhe
Perhe, jossa vanhempi asuu lapsen tai lasten kanssa ilman puolisoa. Tähän ryhmään kuuluu yksinhuoltajia, yhteishuoltajia, vuoroviikkovanhempia ja yksin lasta odottavia.
Yhteishuoltaja
Henkilö, joka jakaa lapsen huoltajuuden yhden tai useamman muun henkilön kanssa.
Yhteistyövanhemmuus
Kaksi tai useampi aikuista huolehtii ja neuvottelee yhdessä lapsen hyvinvoinnista. He hoitavat yhdessä ja yhteistyössä lapsen asioita. Yhteistyövanhemmuus mahdollistaa lapsen oikeuden molempiin vanhempiinsa myös vanhempien eron jälkeen.
Yhteydenpito-oikeus
Lapsen oikeus pitää yhteyttä henkilöön, joka ei ole hänen oikeudellinen vanhempansa. Esimerkiksi avoimen adoption yhteydessä voidaan määrätä lapselle yhteydenpito-oikeus lapsen adoptioon antaneeseen vanhempaan.
Yksinhuolto
Yksinhuollossa lapselle on vahvistettu vain yksi huoltaja, joka yksin päättää lapsen tärkeistä asioista. Arkikielessä yksinhuoltajaksi kutsutaan myös lapsen ainoana vanhempana toimivaa henkilöä, vaikka lapsella olisikin virallisesti useampi kuin yksi huoltaja. Yksinhuoltaja saattaa kutsua itseään myös “totaaliyksinhuoltajaksi”, jos lapsella ei ole muita huoltajia.
Suosi käsitettä ”yhden vanhemman perhe” tilanteista, joissa lapsella on muitakin huoltajia kuin yksi, tai kun et tiedä lapsen huoltojärjestelyistä.
Vältä näitä
Biologinen vanhempi
Biologinen vanhempi on henkilö, joka on synnyttänyt lapsen tai jonka sukusolusta lapsi on saanut alkunsa. Vanhemmuus ei kuitenkaan riipu sukusoluista, vaan lapsella voi olla esimerkiksi adoptiovanhempi, lahjasolutausta, bonusvanhempi tai sijaisvanhempi.
Jos lapsi on saanut alkunsa muun kuin synnyttäjän munasolun avulla, sukusolun luovuttanut henkilö on lapsen geneettinen vanhempi ja synnyttäjä biologinen. Jos lapsi on syntynyt sijaissynnytyksen avulla, sijaissynnyttäjää ei kutsuta vanhemmaksi vaan synnyttäjäksi.
Monissa tilanteissa voi olla selkeämpää puhua synnyttäjästä tai juridisista (oikeudellisista) vanhemmista.
Eroperhe, rikkinäinen tai rikottu perhe
Yksikään perhe ei ole ”ehjä” tai ”rikkinäinen”, vaan jokainen perhe on täydellinen juuri sellaisena kuin on. Ero on voinut haastava tai myönteinen asia, ja perheiden määrittely eron kautta – varsinkin vuosien jälkeen – on usein keinotekoista. Suosi ennemmin esimerkiksi termejä yhden vanhemman perhe, yhteistyövanhemmuus, uusperhe tai lapsen vuoroasuminen. Voit puhua, että lapsella on kaksi tai kolme kotia tai hänen vanhempansa asuvat erillään.
Voit myös puhua esimerkiksi ensiperheestä, jos tarkoitat perhettä, jossa elävät vanhemmat ja perheeseen syntyneet lapset. Sama perhe voi olla yhdelle lapselle uusperhe tai toinen koti ja toiselle lapselle ensiperhe. Usein puhutaan myös ydinperheestä, mutta perheen ydin voi olla myös yksi vanhempi ja lapsi tai lapset.
Etävanhempi / lähivanhempi
Vaikka etävanhempi ja lähivanhempi kuvaavat lapsen virallista kotiosoitetta, suosittelemme käyttämään näitä sanoja vain, kun ne ovat esimerkiksi oikeudellisesti välttämättömiä. Lapselle vanhemmat ovat usein yhtä läheisiä ja tärkeitä, vaikka virallinen kotiosoite olisi vain toisen luona. Puhu esimerkiksi lapsen vanhemmasta, yhden vanhemman perheestä, uusperheen vanhemmasta tai vuoroasuvan lapsen vanhemmasta.
Oikea vanhempi
Älä käytä “oikea vanhempi” -sanaparia, sillä kaikki lapsen vanhempana toimivat ovat oikeita. Tällä sanaparilla saatetaan vähätellä tahattomasti esimerkiksi sijais-, adoptio-, apila- tai bonusvanhempia kysymällä, kuka on lapsen ”oikea” vanhempi.
Ottolapsi tai ottovanhempi
Ottolasta tai -vanhempaa ei enää suositella käytettäväksi. Puhu sen sijaan adoptiolapsesta tai -vanhemmasta.
Sijaislapsi
Termi sijaislapsi antaa vaikutelman, että lapsi on jonkun ”sijainen” tai korvike. Lapsi ei ole koskaan kenenkään sijainen – hän on oma yksilönsä. Puhu mieluummin sijoituksessa olevasta tai sijoitetusta lapsesta.
Yksinhuoltaja
Yksinhuoltaja tarkoittaa tilannetta, jossa lapsella on vain yksi huoltaja. Arkikielessä yksinhuoltajaksi kutsutaan myös lapsen ainoana vanhempana toimivaa henkilöä, vaikka lapsella olisikin virallisesti useampi kuin yksi huoltaja. Suosi käsitettä ”yhden vanhemman perhe” tilanteista, joissa lapsella on muitakin huoltajia kuin yksi.