Poliittiset tavoitteet 2027

Suomalaiset perheet ovat monimuotoisia, mikä ei aina näy päätöksenteossa. Vuoden 2027 eduskuntavaaleissa ja hallitusohjelmassa on aika panostaa perheisiin ja tukea yhteiskunnan perheystävällisyyttä.

Monimuotoiset perheet -verkosto on koonnut vuoden 2027 eduskuntavaaleja ja hallitusohjelmaa varten perheiden monimuotoisuudesta kumpuavia muutostarpeita. Tutustu tavoitteisiin, hyödynnä niitä työssäsi ja kysy tarvittaessa lisätietoja!

1. Perheiden monimuotoisuus otetaan päätöksenteon perusoletukseksi.
2. Lapsiperheellistymisen esteitä puretaan ja mahdollisuuksia tuetaan.
3. Lapsiperheiden toimeentulo turvataan kaikissa tilanteissa.
4. Työn ja eri perhetilanteiden yhteensovittamista helpotetaan.
5. Perhevapaita kehitetään.
6. Perhekeskuksia ja perheiden tukea vahvistetaan.
7. Varmistetaan tuki odotusajalle ja lapsen saamisen jälkeen.
8. Tuetaan rakkauden ja perheen vuoksi Suomeen muuttamista.
9. Lastensuojelua ja perhehoitoa kehitetään suunnitelmallisesti.
10. Lisätään tietopohjaa perheiden monimuotoisuudesta.

Sivun lopusta löydät tavoitteet pdf-tiedostona.

1. Perheiden monimuotoisuus otetaan päätöksenteon perusoletukseksi

Kaikessa kehittämistyössä ja päätöksenteossa huomioidaan perheiden tosiasiallinen monimuotoisuus. Vähintään joka kolmas lapsiperhe on monimuotoinen, poikkeaa ydinperhenormista. Hallitusohjelman kärkitavoitteeksi tulisi ottaa lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen, perheiden monimuotoisuus huomioiden.

• Vuoroasumista helpotetaan. Vuoroasumisen rekisteröintiä kehitetään suunnitelmallisesti ja selvitetään kahden virallisen osoitteen mahdollistamista lapsille. Vuoroasuminen huomioidaan johdonmukaisesti kaikessa sosiaaliturvassa ja palveluissa, kuten koulukyydeissä, vammaispalveluissa, sote-palveluissa ja lastensuojelussa.

• Mahdollistetaan lapselle oikeus useampaan kuin kahteen oikeudelliseen vanhempaan päivittämällä vanhemmuus- ja adoptiolakeja.

• Luodaan sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen turvallisuuden, yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseksi edistämiseksi. Ohjelmassa huomioidaan lapsiperheellistyminen ja sateenkaariperheiden tuki.

• Merkitään vanhemmuus väestötietojärjestelmään sukupuolittamatta vanhemmuutena.

• Päivitetään perintökaari ja perintöverotus huomioimaan tosiasialliset perhesuhteet ja perheiden monimuotoisuus, kuten uusperhetilanteet, ei-juridiset lapset, adoptioperhesuhteet ja sijoitettujen lasten tarpeet.

• Lisätään tietoa ja osaamista eri lapsiperheellistymisen tavoista ja perhemuodoista koko palvelujärjestelmässä mm. opetussuunnitelmia ja täydennyskoulutusta eri ammattiryhmille kehittämällä. Sote-, koulutus- ja kasvatusalojen lisäksi osaamista lisätään mm. poliisien, pelastajien ja maahanmuuttoviranomaisten joukossa.

2. Lapsiperheellistymisen esteitä puretaan ja mahdollisuuksia tuetaan.

Suomalaiset toivovat edelleen keskimäärin kahta lasta, mutta liian monen lapsitoive jää toteutumatta. Lapsiperheellistymismahdollisuuksia on määrätietoisesti lisättävä eri perhetilanteet paremmin huomioiden.  

• Uudistetaan hedelmöityshoitolaki takaamaan paremmin hoitojen yhdenvertaisuus ja saatavuus, perhemuodosta ja lapsettomuuden syystä riippumatta.  Hedelmöityshoitoja on saatava sukupuolesta riippumatta, myös kumppanuusvanhempina ja täydellä itsemääräämisoikeudella, riippumatta esimerkiksi romanttisista suhteista tai asumisjärjestelyistä. 

• Ei-kaupallisille sijaissynnytysjärjestelyille luodaan yhdenvertainen lainsäädäntö ja palvelujärjestelmän tuki, jotka turvaavat kaikkien osapuolten aseman. 

• Julkisiin hedelmöityshoitoihin lisätään resursseja prosessien nopeuttamiseksi ja saatavuuden parantamiseksi. Lahjoittajien haittakorvaukset sidotaan indeksiin. 

• Hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset laajennetaan koskemaan itsellisiä henkilöitä ja sateenkaaripareja. Hedelmöityshoidoista johtuvat sairauslomat korvataan työnantajalle. Sairausvakuutuslakia kehitetään kattamaan hedelmöityshoidot. 

• Lahjasolutaustaisille perheineen varmistetaan riittävä tieto ja tuki lakitasolla. Varmistetaan kaikkien osapuolten tuki lahjoittajan henkilöllisyyden selvittämisessä.

• Vahvistetaan lapsettomuuden ennaltaehkäisyä. Lisätään hedelmällisyystietoa kaikissa ikäluokissa ja erityisesti nuorille kerrotaan eri lapsiperheellistymismahdollisuuksista yhdenvertaisesti ja kattavasti. Vahvistetaan parisuhteiden tukea, suuremmassa eroriskissä olevia, kuten nuoria pareja, uusperheitä ja monikulttuurisia perheitä painottaen.  

3. Lapsiperheiden toimeentulo turvataan kaikissa elämäntilanteissa. 

Lapsiperheköyhyys on lisääntynyt kuluvan hallituskauden aikana. Sosiaaliturvaa tulee kehittää varmistamaan lasten oikeudet sosiaaliturvaan ja riittävään elatukseen kaikissa tilanteissa. Köyhyysriskiin vaikuttavat myös koulutustaso, työllisyys, palvelut ja arjen kustannukset, kuten asuminen, ruoka, liikkuminen ja lasten harrastusmaksut, jotka tulee muistaa päätöksenteossa.  

• Lapsen elatusvelvollisuus huomioidaan kaikessa sosiaaliturvassa. Kaikille huoltajille mahdollistetaan lapsikorotukset, joiden tulee olla lapsikohtaisia ja automaattisia. 

• Sosiaaliturvassa huomioidaan paremmin taloudellista riskiä lisäävät perhetilanteet, kuten yksinhuoltajuus, vuoroasuminen, uusperheet, ulkomaalaistausta ja monikkolapset. Sosiaaliturva on säilytettävä asumisperustaisena. Indeksitarkastukset tulee tehdä vuosittain. 

• Mahdollistetaan osa-aikatyön tekeminen ja pienet tulonlisäykset monimuotoisissa perhetilanteissa, esimerkiksi palauttamalla suojaosat työttömyysturvaan. 

• Tarveharkintaisessa tuessa ei tule huomioida lasten säästöjä ja tuloja. Tarveharkinnassa tulee paremmin huomioida erilaiset perhetilanteet ja niiden muutokset, kuten erot ja uusperheet. 

• Vuoroasuva lapsi on huomioitava kaikkien kotien asumistuessa ja katsottava johdonmukaisesti osaksi molempia ruokakuntia ja kotitalouksia. 

• Asumistuki palautetaan omistusasuntoihin, jotta perheen asuminen voidaan turvata esimerkiksi toisen vanhemman menehtyessä, yhden vanhemman perheissä ja uusperheissä.

• Toimeentulotuen lapsen perusosaa on korotettava elatustuen tai lapsilisän verran, jotta ne eivät leikkaa kaikista pienituloisimpien toimeentuloa.   

• Elatusjärjestelmä uudistetaan. Elatustukea korotetaan ja elatus varmistetaan kaikissa tilanteissa, myös heti eron jälkeen. Elatusavun taso tarkistetaan säännöllisesti. Elatuksessa huomioidaan paremmin lapsen ikä, erityistarpeet, vanhempien elämäntilanteen muutokset ja eri perhetilanteet, kuten vuoroasuminen. Selvitetään ikäkorotuksia esim. 7- ja 13-vuotiaille. 

• Lapsilisä jatketaan täysi-ikäisyyteen asti ja mahdollistetaan sen maksaminen molemmille vanhemmille. Säilytetään lapsilisien taso myös monilapsisissa perheissä ja tehdään monikkolapsille vastaava korotus kuin 4. lapsista. Automatisoidaan ysinhuoltajakorotus. Jatketaan lapsilisää 3 kuukautta lapsen kuoleman jälkeen. 

4. Työn ja eri perhetilanteiden yhteensovittamista helpotetaan.  

Perhe-elämän ja työn yhteensovittamisen tulee olla joustavaa kaikissa tilanteissa ja elämänmuutoksissa. Arjen sujuvuuteen ja työelämän perheystävällisyyteen vaikuttavat niin lainsäädäntö, työehtosopimukset kuin käytännöt kunnissa, hyvinvointialueilla ja työpaikoilla.  

• Lapsen kuoleman jälkeen säädetään vanhemmille kuuden kuukauden suruvapaa. Ansiosidonnainen suruvapaa säädetään joustavaksi ja huomioimaan myös epätyypilliset työsuhteet, yrittäjät, perhehoitajat, opiskelijat ja työttömät. Selvitetään huoltajien ja lesken suruvapaata. Lisätään työelämän osaamista surun ja kriisien kohtaamisessa. 

• Varmistetaan joustava ja laadukas varhaiskasvatuksen vuorohoito niin, että huoltaja voi nopeallakin aikataululla ottaa vastaan vuorotyötä, myös osa-aikaisena. 

• Mahdollistetaan pienille koululaisille vuorohoito ja loma-aikojen hoito. 

• Muutetaan aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut tulosidonnaisiksi ja lisätään sisarusalennus, joka kattaa bonussisarukset. 

• Tasa-arvolakia uudistetaan huomioimaan eri perhetilanteet.  

• Työlainsäädäntöön tiukennetaan työyhteisöjen vastuuta tukea työn ja eri perhetilanteiden yhteensovittamisessa. 

• Kirjataan työsopimuslakiin oikeus poissaoloihin hedelmöityshoitojen tai muun lapsiperheellistymiseen liittyvän käynnin vuoksi, läheisen kuollessa ja erotilanteessa. Lisätään etävanhemman puolisolle oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen.   

• Selvitetään ja ratkotaan eri perhetilanteiden, kuten yhden vanhemman perheiden työllisyyden esteitä. Lisätään työllisyyspalveluissa osaamista perhetilanteiden vaikutuksista työllistymiseen. Työstä tai palvelusta on voitava kieltäytyä todennettavista perhesyistä menettämättä työttömyysetuutta. 

• Perustetaan työ- ja elinkeinoministeriöön työelämän perheystävällisyyttä kehittävä kolmikantainen työryhmä, jossa on perhejärjestöjen edustus. 

• Tuetaan elämäntilanteista johtuvia alanvaihtoja ja taukoja työelämästä esim. vuorottelu- ja opintovapailla.

5. Perhevapaita kehitetään.

Perhevapaauudistus lisäsi perheiden yhdenvertaisuutta ja vapaiden tasaisempaa jakautumista. Työtä tulee määrätietoisesti jatkaa, jotta perhevapaajärjestelmä huomioi yhä paremmin erilaiset perhetilanteet ja yhdenvertaisen vanhemmuuden.    

• Pidennetään vanhempainpäivärahaa noin 1,5 ikävuoteen ja lisätään yhdessä pidettäviä 30 päivään (noin 5 viikkoa). Monikkoperheet ja useamman lapsen kerralla adoptoivat huomioidaan päivien määrässä. 

• Adoptiovanhemmille myönnetään raskausvapaata vastaava odotusvapaa. Lisätään korotetun päivärahan päiviä vanhemmille, jotka eivät saa raskausrahaa.   

• Vanhempainpäivärahoja korotetaan, painottaen vähimmäispäivärahoja. Indeksitarkastukset tehdään vuosittain.  

• Mahdollistetaan perhevapaakiintiöiden jakaminen joustavammin huoltajien ja vanhempien puolisoiden kesken, erityisesti perheissä, joissa on tosiasiassa enemmän kuin kaksi vanhempaa (vanhemmuuslainsäädäntöä tulisi myös kehittää). Lapsen syntymän yhteydessä kotonaolo on mahdollistettava jokaiselle tosiasialliselle vanhemmalle, lyhentämättä vanhempainvapaakauden kokonaiskestoa. 

• Vanhempainvapaata on voitava pitää vuoroasumistilanteissa vuoroviikoin tai muilla huolto- ja tapaamisoikeussopimuksilla vahvistetuilla tavoilla. Lisätään oikeudellisia mahdollisuuksia sopia vanhempainvapaista lapsen edun mukaisesti esimerkiksi huoltajuuskiistatapauksissa. 

• Työsopimuslakia muutetaan siten, että perhevapaauudistukseen sisältyvät joustot ovat täysimääräisesti perheiden käytettävissä. Mahdollistetaan työnteko joustavammin perhevapaisiin yhdistäen ja helpotetaan yrittäjien perhevapaiden pitämistä. Perhevapaiden ilmoitusvelvollisuuden tulee olla joustavampi mm. perhehoitajien yllättävissä tilanteissa ja sijaissynnytysten osalta. 

• Kotihoidon tuen, kuten kaiken muunkin sosiaaliturvan ja perhevapaiden, on katettava kaikki Suomessa vakituisesti asuvat huoltajat. Jos lapsella on kunnallinen hoitopaikka toisesta kodista, mahdollistetaan kotihoidon tuki toiseen kotiin. 

• Uudistetaan kotihoidon tukea esimerkiksi huoltajakiintiöillä ja osa-aikaisten ja joustavien vaihtoehtojen mahdollisuuksia lisäämällä ja tukemalla. Tuetaan ja kehitetään osittaisten ja joustavien etuuksien käyttöä ja lisätään myös osa-aikatyön mahdollisuuksia etuuksien ohessa.  

6. Perhekeskuksia ja perheiden tukea vahvistetaan  

Perheitä tukevat palvelut tulee varmistaa sekä lainsäädännöllä että riittävällä rahoituksella, joka ennaltaehkäisee ongelmia ja lisäkuluja. Kaikilla hyvinvointialueilla toimii perhekeskus, joka tarjoaa varhaista tukea sekä vastaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja avun tarpeisiin. 

• Perhekeskuksiin ja niiden tutkimus- ja kehittämistyöhön varmistetaan valtakunnallisesti riittävät resurssit. Hyödynnetään järjestöjen osaamista perhekeskuksissa. 

• Lapsiperheiden kotipalvelua ja muita joustavia lapsiperheiden tukipalveluita vahvistetaan ja yhdenmukaistetaan sosiaalihuoltolaissa. Kotipalvelua tulee tarjota automaattisesti erotilanteissa, perheenjäsenen menehtyessä tai keskenmenon yhteydessä, monikkoperheille ja alle 3-vuotiaiden yksinhuoltajille. Kotipalvelun, perhetyön ja kotiin vietävän perhehoidon raja-aitoja madalletaan, varmistaen perheille tilanteeseen riittävä ja sopiva tuki.  

• Vahvistetaan antirasistista otetta kaikissa perhepalveluissa ja lisätään kieli- ja kulttuuriosaamista. Tuetaan yhdenvertaista vanhemmuutta kaksikulttuurisissa perheissä. 

• Vaativien eroilanteiden ja huoltajuusriitojen ehkäisyyn ja ratkaisuun panostetaan. Vieraannuttamisen tunnistamiseen, ehkäisyyn ja lopettamiseen kohdistetaan resursseja. 

• Varmistetaan riittävät eropalvelut huoltajille ja lapsille. Ero- ja parisuhdepalveluita sekä muita tarvittavia perhepalveluita on tarjottava yhdenvertaisesti myös lapsettomille. 

• Lastenvalvojien valtuuksia vahvistetaan ja koulutusta monimuotoisista perhetilanteista lisätään. Lisätään läheisen henkilön tapaamisoikeuden vahvistamisia hyvinvointialueilla tuomioistuinten sijaan. Vahvistetaan tuomarien perheoikeudellista osaamista. 

• Kriisitukea tarjotaan kaikille läheisensä menettäneille, myös bonuslapsille ja –vanhemmille. Mahdollistetaan pitkäkestoinen tuki kriisiavusta jatkotukeen. Varmistetaan kaikkien lasten ja nuorten kanssa työskentelevien osaaminen surun kohtaamiseen ja matalan kynnyksen välitön apu läheisen menettämisen jälkeen esimerkiksi oppilashuollon ja neuvolan kautta.

7. Varmistetaan tuki odotusajalle ja lapsen saamisen jälkeen. 

Riittävä tuki odotusaikana ja syntymän tai lapsen saamisen jälkeen turvaa koko perheen hyvinvointia ja hyvää tulevaisuutta.  

• Adoptioprosessissa olevalle tai lapsettomuushoidoissa käyvälle kirjataan tasa-arvolakiin samanlainen suoja syrjinnältä kuin raskaana olevalle. 

• Raskaana olevan vanhempainpoliklinikkakäynnit muutetaan maksuttomiksi välttämättömän perusseurannan osalta. Myös paperittomien oikeus raskaus- ja synnytyspalveluihin turvataan.  

• Kaikille synnyttäjille, erityisesti monikkosynnyttäjille, turvataan fysioterapiakäynti synnytyksen jälkeen. 

• Neuvolatoiminnan asetukseen lisätään oikeus omaan perhetilanteeseen vastaavaan perhevalmennukseen monikkoperheille, sateenkaariperheille ja yksin lasta odottaville ja kasvattaville. Myös uusperheet tulee huomioida perhevalmennuksessa. 

• Vahvistetaan neuvolapalveluiden ja niissä työskentelevien ammattilaisten osaamista yhdenvertaisuudesta, osallisuudesta, antirasismista, erilaisista perhetilanteista, lapsiperheellistymisen tavoista ja sukupuolen moninaisuudesta. 

• Äitiysavustus muutetaan vauva- tai perheavustukseksi ja myönnetään lapsikohtaisesti kaikille perheille, joissa yksi vanhempi asuu vakituisesti Suomessa.  

• Keskenmenojen parempaan hoitoon panostetaan. 

• Mahdollistetaan kuolleena syntyneen lapsen virallinen nimeäminen ja rekisteröinti väestötietojärjestelmään. 

8. Tuetaan rakkauden ja perheen vuoksi Suomeen muuttamista.  

Maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikan kehittämisessä lähtökohdaksi tulee ottaa lapsen edun ja oikeuksien toteutuminen sekä perhe-elämän tukeminen. Tuetaan kahden kulttuurin perheiden elämää Suomessa.

• Väestötietojärjestelmään mahdollistetaan enemmän kuin yksi äidinkieli tai kotikieli. 

• Kotikielten opetus lisätään opetussuunnitelmaan, jotta opetus on osa koulupäivää. 

• Oleskelulupaprosesseja lyhennetään ja helpotetaan sekä yhdenmukaistetaan perheenyhdistämistä, huomioiden tosiasialliset perhesuhteet. Toimeentulovaatimukset kohtuullistetaan kaikissa oleskeluluvissa. 

• Pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden vaatimuksia kevennetään erityisesti lapsiperheellisten osalta. Pysyvä oleskelulupa ja kansalaisuus on voitava myöntää neljän vuoden Suomessa asumisen jälkeen, jos henkilöllä on Suomessa vakituisesti asuva lapsi tai puoliso. Asumisajan katkoiksi ei katsota työn tai perheen takia matkustamista. 

• D-viisumi on myönnettävä myös suomalaisten perheenjäsenille.    

• Oleskelulupaa pitää voida odottaa Suomessa ja työlupa saada heti hakemuksen jättämisen jälkeen. Vähintään suomalaisen puolison on saatava työlupa välittömästi perhesiteen perusteella. 

• Selvitetään sateenkaari-ihmisten ja -perheiden oikeuksien toteutuminen maahanmuuttopolitiikassa ja ratkotaan ongelmakohdat. Edistetään sateenkaariperheiden vapaata liikkumista Euroopan tasolla. 

• Lisätään resursseja maahan muuttaneiden työllistymisen ja kotoutumisen tukeen, erilaiset osaamis- ja kielitasot sekä verkostot ja yksilölliset tarpeet paremmin huomioiden.  

• Tuetaan viranomaisten ja työpaikkojen antirasismia, syrjimättömyyttä ja monikielisyyttä. Panostetaan anonyymiin rekrytointiin.

9. Lastensuojelua ja perhehoitoa kehitetään.  

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tulee tukea ajoissa, ennaltaehkäisten ongelmien kriisiytymistä, panostamalla matalan kynnyksen palveluihin sekä sosiaalihuoltolain mukaisiin ja lastensuojelun avohuollon palveluihin, erityisesti perhehoitoon eri tilanteissa. 

• Lastensuojelun perhehoidon suunnitelmalliseksi kehittämiseksi luodaan kansallinen strategia, jonka tavoitteeksi asetetaan lisätä ja kehittää perhehoitoa, kaiken ikäisten lasten ja erityisesti nuorten osalta. 

• Perhehoitoa edistetään myös sosiaalihuoltolain mukaisena palveluna, avohuollon palveluna ja kotiin vietävänä perhehoitona sekä koko perheiden sijoituksina. 

• Päivitetään lastensuojelulaki, sosiaalihuoltolaki ja perhehoitolaki sekä adoptiolaki huomioimaan paremmin perheiden monimuotoisuus. 

• Kirjataan adoptio lastensuojelulakiin selvitettävänä vaihtoehtona pitkäkestoiselle sijoitukselle, kun se katsotaan lapsen edun mukaiseksi. Lisätään määrätietoisesti sijoituksesta adoptioon –osaamista. Myös aikuisena adoptointiin on annettava riittävästi tietoa ja tukea.  

• Perhehoitajien taloudellisten toimintaedellytysten ja sosiaaliturvan kehittämistä jatketaan. Sijoitusten väliseen aikaan tarjotaan joustavia vaihtoehtoja. 

• Taataan perhehoitajalle lakisääteinen oikeus vapaaseen, kun perheeseen sijoitetaan 3-17-vuotias lapsi. 

• Panostetaan eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevien sijais- ja tukiperheiden rekrytointiin sekä sateenkaariperheiden rekrytointiin.  

• Sosiaalihuoltolain mukaisia perhepalveluita ja lastensuojelun avohuollon palveluita on saatava myös perheissä, joissa huollettava lapsi ei ole virallisesti kirjoilla. 

• Lastensuojelun jälkihuoltoa tulee jatkaa 25 ikävuoteen. Perhehoitoa hyödynnetään myös jälkihuollossa. 

10. Lisätään tietopohjaa perheistä.   

Päätöksenteolla tuetaan perheiden hyvinvointia ja perheisiin liittyvän tiedon tuottamista, tutkimusta ja asiantuntijuuden kehittymistä. 

• Varmistetaan riittävät resurssit järjestösektorille tukea perheitä sekä kerätä, tuottaa ja välittää tietoa päätöksentekoon ja kehittämistyöhön. 

• Lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmaan (STM) varataan riittävät resurssit, jotta toimeenpano aidosti edistää lapsistrategian tavoitteita, lasten oikeuksia ja yhdenvertaisuutta

• Lisätään lapsiin liittyvää tilastotietoa esim. uusperheistä, sateenkaari- ja apilaperheistä, yhden vanhemman perheistä, vuoroasumisesta ja sijoituksesta adoptoiduista. Varmistetaan Tilastokeskukselle riittävät resurssit perhetilastointiin. 

• Lisätään lasten ja nuorten laajoihin kyselyihin taustakysymyksiä perhetilanteista ja panostetaan erityisesti kouluterveyskyselyn tulosten analysointiin.  

• Selvitetään eri perhetilanteiden vaikutusta eronneisuuteen ja erojen seurauksiin sekä kyselyjen että laadullisten menetelmien avulla. Puututaan määrätietoisesti esiin nouseviin haasteisiin.  

• Perustetaan lastensuojelun tutkimuskeskus, jolle taataan riittävä rahoitus. Lisätään sosiaalialan osaamiskeskusten rahoitusta, jotta ne voivat tukea sosiaalihuollon kehittymistä perheiden todellisten tarpeiden mukaisiksi.