HS:n Vieraskynä: Yksinhuoltajien työllisyys paranisi joustavamman lastenhoidon avulla

Yksinhuoltajien työllisyysaste on alempi kuin muun väestön, mutta motivaatiota työhön on enemmän kuin parisuhteessa olevilla. Lue Helsingin Sanomissa 15. tammikuuta 2021 julkaistu Vieraskynä-kirjoitus, jonka ovat tehneet yhteistyössä Monimuotoiset perheet -verkosto ja Julkisten hyvinvointialojen liitto JHL.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus kaipaa työ­markkina­järjestöiltä työllisyys­toimia. Näitä toimia pohdittaessa on unohdettu ryhmä, joka olisi tutkimusten mukaan motivoitunut työskentelemään: yhden vanhemman perheiden huoltajat.

Tämän ryhmän työllisyysaste on selvästi matalampi kuin muulla väestöllä. ­Aina tilanne ei ole ollut näin kehno. Ennen 1990-luvun lamaa yksinhuoltajaäitien työllisyysaste oli selvästi korkeampi kuin muun väestön työllisyysaste ja myös korkeampi kuin kahden vanhemman perheen äideillä.

Sittemmin yhden vanhemman perheiden määrä on kasvanut erojen lisäännyttyä. Ryhmään kuuluu kymmeniätuhansia työikäisiä työnhakijoita. Tukemalla näitä vanhempia työllistymisessä työllisten määrää voidaan kasvattaa usealla tuhannella. Uudistuksilla olisi vaikutuksia myös muiden vanhempien työllisyyteen.

Tilastokeskukselta tilaamamme ­aineiston mukaan lähivanhempina yksin toimivien huoltajien työllisyys takkuilee erityisesti pikkulapsiaikana ja paranee hyvin hitaasti nuorimman lapsen varttuessa.

Monimuotoiset perheet -verkosto ja Yhden vanhemman perheiden liitto selvittelivät syitä työllisyyden tak­kuiluun työ- ja elinkeinopalveluiden työntekijöiltä. Kyselyyn vastasi lokakuussa 70 työntekijää. Valtaosa kyselyyn vastanneista työn­tekijöistä on ­havainnut yhden vanhemman perheiden huoltajilla ongelmia lastenhoidon järjestämisessä työnhaun tai työvoimakoulutuksen aikana. Näillä huoltajilla on kyselyn ­mukaan haasteita myös vuorotöiden vastaanottamisessa. Vuorotyöt olivat useissa tapauksissa olleet syy irtisanoutumiseen edellisestä työpaikasta.

Vastaukset eivät yllätä. Suomalaisissa tutkimuksissa on myös tullut esille, miten epätyypilliset työajat ovat vaikeita nimenomaan yksinhuoltajille.

Työllistymisvaikeudet ratkeavat niinkin yksinkertaisella keinolla kuin lastenhoitoa paremmin järjestämällä.

Työmarkkinoilla on yhä useampia ammatteja, jotka vaativat työntekijältä jousta­vuutta työaikojen suhteen. Vaativia työaikoja on esimerkiksi monissa hoito-, turvallisuus- ja pal­velu­alojen töissä. Vuoropäivähoidon saatavuus kunnissa tulisi varmistaa, sillä yksinhuoltajaperheissä vuorohoito on oleellinen palvelu työskentelyn ­tuke­misessa. Vuoropäiväkoteja saattaa olla kunnissa niin harvassa, että työn, kodin ja vuorohoidon väliset matkat voivat venyä kohtuuttomiksi.

Kunnissa tulisi tehdä rohkeita kokeiluja. Pienten koululaisten vanhempia auttaisi koululaisten iltapäivätoiminnan kehittäminen niin, että huomioidaan vuorotöitä tekeviä vanhempia, koulujen loma-aikoja ja erityislapsia. Pienten koululaisten ja erityistarpeisten lasten aamu- ja iltapäivätoi­mintaa pitäisi olla tarpeiden mukai­sesti kaikissa kunnissa. Vuorohoitoa kannattaisi kokeilla kolmiperhehoitona niin, että yöhoitaja tulee lasten kotiin Ruotsin käytännön mukaisesti. Myös lapsiperheiden yleistä kotipalvelua tulisi olla riittävästi tarjolla.

Yhden vanhemman perheiden haasteet on huomioitava myös työllistymispalveluita järjestettäessä. Olisi hyvä muistaa, ettei perheessä ole aina ­tukevia turvaverkkoja ja toista, joustavaa työaikaa tekevää vanhempaa jakamassa vastuuta lapsesta. Vanhemman on voitava kieltäytyä työstä tai työllistymispalvelusta ilman pelkoa karenssista, jos lastenhoidon järjestäminen ei onnistu. Nyt näin ei ole.

Myös sosiaaliturvaa uudistettaessa on otettava huomioon kaikki perheet. Osa-aikatyö ja keikkatyö ovat monelle keino kiinnittyä työelämään perhe­vapaiden jälkeen. Satunnaisten ansiotulojen ja etuuksien kokonaisuuden on oltava ennakoitavissa, ja työ tulee voida ottaa vastaan ilman taloudellista riskiä ja suurta määrää byrokratiaa.

Perheen ja työn yhteensovittamisen tukeminen kannattaa. Tutkimusten mukaan kokopäivätyö suojaa yhden vanhemman perheitä köyhyy­deltä tehokkaimmin. Yksinhuoltajaäideillä on tutkimusten mukaan enemmän motivaatiota osallistua työelä­mään kuin parisuhteessa olevilla ­äideillä – silloinkin, kun palkasta jää vä­hemmän käteen kuin sosiaaliturvasta.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Helsingin Sanomien Vieraskynässä 5.1.2021. Kirjoittajina ovat Monimuotoiset perheet -verkoston työelämän erityisasiantuntija Tiina-Emilia Kaunisto ja Julkisten hyvinvointialojen liiton JHL:n ekonomisti Youssef Zad. Zad on perehtynyt yksinhuoltajien työllisyyteen ja sen parantamiseen analyysissään ja blogikirjoituksessaan, jotka voit lukea JHL:n sivuilta. Kirjoituksen valmistelussa on ollut mukana myös toiminnanjohtaja Heljä Sairisalo Yhden Vanhemman Perheiden Liitosta.