Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta ei ole pakko tinkiä, ryhmäkokoja ei ole pakko kasvattaa
07.12.2015 - Kannanotot -Monet kunnat tekevät parhaillaan päätöksiä ensi vuoden talousarviosta ja sen yhteydessä siitä, minkälaisia varhaiskasvatuspalveluita kuntalaisille tarjotaan. Lapsiperhejärjestöt vetoavat kuntapäättäjiin, että kunnat eivät rajoittaisi lasten oikeutta varhaiskasvatukseen eivätkä kasvattaisi päiväkotien ryhmäkokoja.
Hallitus on mahdollistanut kunnille subjektiivisen kokopäiväisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen sekä päivähoidon ryhmäkokojen kasvattamisen. Useat kunnat, muun muassa Helsinki, Turku ja Tampere, ovat tästä huolimatta päätyneet säilyttämään varhaiskasvatuspalvelunsa nykyisellään.
Allekirjoittaneet lapsiperhejärjestöt vetoavat kuntapäättäjiin, jotta mahdollisimman moni kunta seuraisi tätä esimerkkiä. Riittävät ja laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut ovat lapsen etu. Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen on kaikkein haitallisinta niille lapsille, jotka varhaiskasvatusta eniten tarvitsisivat.
Ryhmäkokojen kasvattaminen vaarantaa varhaiskasvatuksen laadun. Laadukas varhaiskasvatus on tutkitusti tehokas keino edistää lasten hyvinvointia. Sen lisäksi, että se tukee kouluvalmiuksia ja elinikäistä oppimista, se on erityisen vaikuttava keino ehkäistä syrjäytymistä ja ylisukupolvista huono-osaisuutta. Vetoamme kuntiin, jotta päivähoidon ryhmäkokoja ei kasvatettaisi.
Varhaiskasvatuspalvelut on perusteltua järjestää siten, että lapsen yksilölliset tarpeet ja perheen tilanne on mahdollista huomioida parhaalla mahdollisella tavalla. Joustavuus ei tarkoita sitä, että kaikki lapset olisivat kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa, vaan sitä, että varhaiskasvatuspalvelut vastaavat kunkin lapsen hyvinvoinnin ja kasvun tukemisen tarpeisiin.
Varhaiskasvatukseen tehtävillä rajauksilla ei välttämättä ole edes säästövaikutuksia: esimerkiksi Tuusulassa asia selvitettiin ja todettiin, ettei rajauksella ole käytännön taloudellista merkitystä.
Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen on ongelmallista Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten sekä Suomen perustuslain valossa:
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen mukaisesti lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Kokoaikaisen varhaiskasvatuksen rajaaminen heikentää mahdollisuuksia ottaa joustavasti huomioon lapsen yksilölliset tuen tarpeet ja perheen tilanne. Siirtymistä nykyistä joustamattomampaan malliin varhaiskasvatuksen järjestämisessä ei voida pitää lapsen edun mukaisena ratkaisuna.
Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen on ongelmallista lasten yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta. Perustuslain 6 §:n 3 momentissa nimenomaisesti todetaan, että lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä. Lapsella tulisi olla oikeus varhaiskasvatukseen riippumatta huoltajiensa ominaisuuksista tai elämäntilanteesta.
Varhaiskasvatuksella on tärkeä tehtävä perheiden ja vanhemmuuden tuessa. Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen heikentää perustuslain 19 §:n 3 momentissa säädettyä perheiden tukea turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Rajaaminen heikentää myös perustuslain 16 §:n 2 momentissa turvattua oikeutta saada erityisten tarpeidensa mukaista opetusta.
Me allekirjoittaneet perhejärjestöt vetoamme kuntapäättäjiin, että kunnat eivät heikentäisi varhaiskasvatuspalveluja nykyisestään.
Helsingissä 7.12.2015:
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Väestöliitto
Lastensuojelun keskusliitto
Monimuotoiset perheet -verkosto:
Adoptioperheet ry
Familia ry
KÄPY – Lapsikuolemaperheet ry
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Perhehoitoliitto ry
Sateenkaariperheet ry
Suomen Monikkoperheet ry
Suomen Nuoret Lesket ry
Suomen uusperheiden liitto ry
Yhden vanhemman perheiden liitto ry
Lisätietoja:
Anna Moring
projektipäällikkö
Monimuotoiset perheet -verkosto
Kaikkien perheiden Suomi -hanke
anna.moring[at]monimuotoisetperheet.fi
Esa Iivonen
johtava asiantuntija
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
esa.iivonen[at]mll.fi