Perhevapaauudistusta vielä hiottava monimuotoisten perheiden näkökulmasta

16.02.2021 - Kannanotot - Tiina-Emilia Kaunisto

Monimuotoiset perheet -verkoston mielestä hallituksen esitys perhevapaauudistuksesta ottaa monta askelta oikeaan suuntaan, mutta jää osin tavoitteestaan huomioida kaikki erilaiset perhetilanteet.

Verkosto on koko perhevapaauudistuksen ajan todennut, että kaikkien perheiden huomioimisessa yksityiskohdat ovat erittäin tärkeässä asemassa. Nyt esitelty uudistus ei korjaa kaikkia erilaisten perhetilanteiden haasteita, ja joidenkin perheiden tilanne jopa heikkenee nykyisestä.

Samalla verkosto pitää uudistusta ehdottomasti oikeansuuntaisena ja tarpeellisena. On hienoa, että monimuotoisten perheiden tilanteet on haluttu huomioida laajasti.

– Uudistuksen keskeisin ansio monimuotoisten perheiden kannalta on, että se lisää joustoja ja vanhempien valinnanvaraa olennaisesti verrattuna aiempaan. Joustot helpottavat perheiden mahdollisuutta rakentaa toimivaa arkea erilaisissa elämäntilanteissa, Monimuotoiset perheet -verkoston johtava asiantuntija Anna Moring kiittää.

– Toivomme kuitenkin vielä lisää kunnianhimoa uudistuksen viimeistelyyn, koska uudistuksen lähtökohdaksi on haluttu ottaa erilaisten perhetilanteiden laajamittainen huomioiminen.

Verkosto kiittää uudistuksessa erityisesti sitä, että se parantaa isien ja yhden vanhemman perheiden asemaa selvästi.

– Etenkin niiden isien kohdalla, jotka eivät asu lapsen kanssa, tämä on erittäin tarpeellinen muutos. Nyt esimerkiksi erillään asuvat vanhemmat pystyvät luomaan perhevapaiden aikana läheisen suhteen lapseen, Moring iloitsee.

Erilaisten perhetilanteiden näkökulmasta on ongelmallista, että perhevapaauudistuksen luonnos sitoo vanhempainrahaoikeuden lapsen juridiseen vanhemmuuteen ja huoltajuuteen. Koska lapsella ei ole oikeutta kuin kahteen juridiseen vanhempaan, kärsivät vanhempainrahaoikeuden rajaamisesta joissain tapauksissa uusperheet ja sateenkaariperheet.

– Uusperheiden ja sateenkaariperheiden näkökulmasta mahdollisuus jakaa omasta kiintiöstä puolisolle on tervetullut uudistus. Samalla epäselväksi jää, miksei tätä oikeutta laajennettu koskemaan myös muita kuin vanhemman puolisoa? Nyt esimerkiksi osa apilaperheiden vanhemmista voi jäädä vaille oikeutta, Moring kummeksuu.

Heikennyksiä nykytilaan verrattuna on tulossa adoptio-, lapsikuolema- ja monikkoperheille. Nykytilanteessa adoptioperheille korvataan äitiysrahan puuttumista siten, että heillä on oikeus pidempään vanhempainrahakauteen kuin niissä perheissä, joihin lapsi syntyy. Uudistuksessa tämä tasoitus poistuu kokonaan.

Tilanteissa, joissa lapsi syntyy kuolleena, synnyttäjän raskausrahakausi lyhenee yli kolmella viikolla.  

– Tämä on yksi suurimmista heikennyksistä uudistuksessa. Luonnoksessa ei myöskään parannettu vanhempainrahakauden aikana kuolleiden lasten vanhempien asemaa, mille olisi ollut selkeä tarve.

Monikkoperheissä heikennys koskee vanhempien yhtä aikaa pidettäviä perhevapaapäiviä, jotka kaksosperheissä vähenevät viikolla nykyisestä.

– Oikeus pitää perhevapaapäiviä yhtä aikaa on monikkoperheiden tärkeimpänä pitämä asia uudistuksessa, ja nyt niiden määrää vähennetään. Se on ongelmallista, koska monikkoperheissä kahta vanhempaa tarvitaan etenkin alkuvaiheessa, Moring ihmettelee.