Monimuotoisuutta lapsistrategiaan – verkoston terveiset pyöreän pöydän keskusteluun
17.06.2020 - Kannanotot - Sara MäkäräinenMonimuotoiset perheet -verkosto osallistui ministeri Krista Kiurun 16.6. järjestämään pyöreän pöydän keskusteluun lapsistrategiasta. Verkoston mukaan strategiassa tulee tunnistaa, että lapsi ei ole perhesuhteistaan erillinen, vaan tiiviisti osa ympäröivää yhteisöään. Lähtökohtana tulee lisäksi olla ymmärrys lapsen perhe- ja läheissuhteiden monimuotoisuudesta.
Lapsistrategian tavoitteena on vahvistaa yhteistä ymmärrystä siitä, miten lapset ja lasten oikeudet tulee huomioida hallinnon ja päätöksenteon eri sektoreilla. Siksi on tärkeää, että lasten moninaisuuden ohella myös lapsen perhesuhteiden moninaisuus ja laaja perhekäsitys näkyvät strategiassa läpileikkaavasti. Muuten tehdystä työstä hyötyy vain pieni osa lapsista ja nuorista.
Oikeus ylläpitää perhesuhteita
Lapsistrategialla tulee vahvistaa lapsen oikeutta ylläpitää perhesuhteitaan perhemuodosta riippumatta. Tällä hetkellä esimerkiksi vuoroasuminen on monelle vähävaraiselle perheelle taloudellisesti mahdotonta, vaikka järjestely olisi muuten lapsen edun mukainen.
Strategiaan tulee kirjata lapsen oikeus kaikkiin vanhempiinsa sekä virkahenkilöiden velvollisuus tukea lapsen moninaisia läheissuhteita, kuten adoptio-, sijais-, sateenkaari- ja uusperheissä muodostuneet vanhemmuus- ja sisarussuhteet. Näin myös varmistetaan, että poliittisten suhdanteiden vaihtelusta riippumatta jokaisella lapsella on oikeus omaan perheeseensä. Samalla turvataan kaikille vanhemmille mahdollisuus saada tukea omaan vanhemmuuteensa perhemuodosta riippumatta.
Haavoittuvuudet esiin
Laajan perhekäsityksen lisäksi strategiassa tulee kiinnittää erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien lasten tunnistamiseen ja oikeuksien turvaamiseen. Monimuotoiset perheet -verkosto muistututtaa, että lapsi voi olla haavoittuvassa asemassa myös perhemuotonsa takia.
Lapsi voi esimerkiksi kokea syrjintää, yksinäisyyttä, kiusaamista tai väkivaltaa perhemuotonsa tai perhesuhteiden muutosten, kuten perheenjäsenen sairastumisen tai kuoleman, vanhempien eron, huostaanoton tai perhesijoituksen purkautumisen perusteella. Rasismin ja syrjinnän kokemukset voivat olla suoria, mutta myös välillisiä ja seurausta vanhempien tai sisarusten kokemasta rasismista, homofobiasta, transfobiasta tai muusta syrjinnästä.
Myös köyhyys, niukkuus sekä haasteet työn ja perheen yhteensovittamisessa korostuvat eri perheryhmissä. Lapsiperheköyhyys painottuu etenkin yhden vanhemman ja erityisesti yksinhuoltajan perheisiin. Rakenteellinen rasismi ja vanhempien työllistymishaasteet vaikuttavat perheen kokonaistoimeentuloon muun muassa kahden kulttuurin perheissä ja maahanmuuttajaperheissä.
Helposti ajatellaan, että puhumalla ”lapsesta” ja ”perheestä”, moninaisuuden eri muodot sisältyisivät siihen puheeseen. Tilastot ja tutkimukset kuitenkin osoittavat, että eri lapsi- ja perheryhmät kokevat esimerkiksi syrjintää ja köyhyyttä muita enemmän. Lasten ja perheiden moninaisuuden näkyväksi tekeminen on keino tunnustaa, että näiden lasten oikeuksien toteutuminen ja hyvinvoinnin edistäminen edellyttävät erityisiä keinoja ja vähintäänkin asennemuutosta. Lasten moninaisiin, perhesuhteiden värittämiin tilanteisiin tulee tarttua tarpeen mukaan erityisillä toimenpiteillä, jotta yhdenvertaisuus lopputuloksissa toteutuu.
Monimuotoiset perheet -verkosto on kymmenen perhejärjestön yhteistyöverkosto, joka edustaa yli 1/3 kaikista suomalaisista lapsiperheistä. Verkoston järjestöjä yhdistää se, että kaikkien kohderyhmät poikkeavat tavalla tai toisella oletetusta perhemallista.