Lausunto varhaiskasvatuslain muuttamisesta
11.06.2021 - Lausunnot - Anna MoringMonimuotoiset perheet -verkoston lausunto varhaiskasvatuslain muuttamisesta.
Monimuotoiset perheet -verkosto kiittää hallituksen esitysluonnosta laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta siitä, että varhaiskasvatuksessa tarjottavan tuen malli selkeytyy. Tämä johtaa myös alueellisen epätasa-arvoisuuden vähenemiseen. Tällä hetkellä osa alueista toteuttaa jo kolmiportaisen tuen mallia, kun osa ei toteuta, ja tämä asettaa tukea tarvitsevat lapset eriarvoiseen asemaan.
Esityksellä on olennaisia tasa-arvovaikutuksia. Koulussa erityisen tuen piirissä olevista oppilaista lähes 2/3 on poikia, ja oletus on, että sama ilmiö näkyy myös varhaiskasvatuksessa. Mitä varhaisemmin tuen tarpeet tunnistetaan ja lapsi saa tukea, sen paremmin tuki myös toimii. Voidaan siis olettaa että hallituksen esitys parantaa etenkin poikien edellytyksiä parempaan koulutyöhön ja oikeutta tarvitsemaansa tukeen.
Olennaista tässä on myös se, että saman mallin soveltaminen varhaiskasvatuksessa ja koulussa luo edellytykset tuen mahdollisimman saumattomaan jatkumiseen varhaiskasvatuksesta esiopetuksen läpi kouluun asti.
Monimuotoiset perheet -verkosto haluaa nostaa esiin erityisesti kaksos-, kolmos ja nelosperheiden lasten tilanteen tuen tarven määrittelyssä. Monikkolapsilla on useita erityispiirteitä varhaiskasvatuksen osana, kuten ilmenee Suomen Monikkoperheet ry:n lausunnosta tähän samaiseen lakiesitykseen. Monikkolapset syntyvät usein myös ennenaikaisesti, joten muita ennenaikaisesti syntyneitä lapsia koskevat haasteet koskevat usein myös monikkolapsia.
Verkosto esittää, että lakiesityksen 15§ perustelutekstiin lisätään monikkolasten osalta, että tuen tarpeen yhteydessä tehdään aina arviointi monikkosisarusten keskinäisestä suhteesta ja tämä arviointi tulee kirjata jokaisen monikkolapsen omaan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tuen tarvetta arvioitaessa tulee kirjata keinot, joilla yksilöllisyyttä tuetaan eriyttämisen keinoin ja toisaalta, miten lapsen monikkosisaruusidentiteettiä kunnioitetaan ja tuetaan.
Verksoto katsoo myös, että lain tulisi luoda edellytykset sille, että päiväkodeissa ja perhepäiväkodeissa on tosiasialliset mahdollisuudet tarjota varhaiskasvatusta pienemmissä ryhmissä niille lapsille, jotka kuormittuvat liian isoissa lapsiryhmissä. Keskosina syntyneillä on isoissa lapsiryhmissä keskimäärin suurempi hermostollinen kuormitus. Ennenaikaisesti syntyminen altistaa kognitiivisille ja neuropsykologisille riskitekijöille.
Lisäksi esityksen 15b§:ssä tulisi määritellä selkeämmin, mitkä tukimuodot kuuluvat millekin tuen tasolle. Liiallinen epämääräisyys tarkoittaa myös suurta harkintavaltaa kullekin kunnalle / hyvinvointialueelle ja tuottaa helposti tilanteen, jossa esitys ei täysimääräisesti saavuta tavoitteitaan alueellisen eriarvoisuuden vähentämiseksi.
Verkosto kiittää esitystä vuoroasumistilanteiden huomoimisesta ja siitä, että se mahdollistaa myös varhaiskasvatuksen järjestäjien välisen tietojen vaihdon silloin, kun saman lapsen varhaiskasvatusta järjestetään kahden eri tahon toimesta. Vuoroasuvien lasten osalta tuen toteutuminen molemmissa varhaiskasvatuspaikoissa on olennaista lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta, ja tällöin yhteistyö ja tiedon kulku toimipaikkojen välillä vähentää myös vanhempien kuormitusta sekä lapsen tuensaannin riippuvuutta vanhempien hyvästä kommunikaatiosta.
Lisätietoja:
Anna Moring
Johtava asiantuntija
Monimuotoiset perheet -verkosto