Lausunto selvityksestä usean kielen merkitsemisestä väestötietojärjestelmään

Selvityksessä on arvioitu vaikutuksia kieliryhmiin. Mitä muita mahdollisia vaikutuksia usean kielen merkitsemisellä väestötietojärjestelmään olisi kieliryhmiin. Pyydämme teitä erottelemaan vastauksessanne malli A:n ja malli B:n arvioidut vaikutukset.

Kymmenen perhejärjestön Monimuotoiset perheet -verkosto kannattaa väestötietojärjestelmän muuttamista malli A:n mukaisesti siten, että järjestelmään on mahdollista merkitä useampi äidinkieli.

Selvityksessä todetaan useaan otteeseen, ettei väestötietomerkinnällä tai järjestelmän muuttamisella ole merkitystä kielellisiin oikeuksiin. Sen sijaan yksilön oman identiteetin ja itsemäärittelyn kannalta kysymys on merkittävä. Identiteettiin ei selvityksessä syvennytä juuri lainkaan. Nykyisen tilanteen ja mahdollisen muutoksen seurauksia ihmisten kokemuksiin ja hyvinvointiin tulisi selvittää ja arvioida tarkemmin.

Monikielisyyden ja identiteetin yhteys on tärkeä muun muassa kahden kulttuurin perheissä kasvaville lapsille, ulkomaalaistaustaisille lapsille sekä ulkomaalaistaustaisten vanhempien lapsille. Saamenkielisille kysymys on tärkeä myös syrjivän historian valossa. Mahdollisuus merkitä tosiasialliset äidinkielet virallisesti tukee ihmisen itsemäärittelyä ja kokemusta siitä, että on hyväksytty osa yhteiskuntaa sekä yksilönä että osana omaa kieliyhteisöään.

Useamman äidinkielen virallisen merkitsemisen tarve on Suomessa ollut jo pitkään maahanmuuton sekä kansallisten kielivähemmistöjen vuoksi. Tarve myös kasvaa edelleen tulevaisuudessa maahanmuuton ja monikielisyyden lisääntyessä. Samalla rekisteröintimahdollisuus antaa todellisemman kuvan kaksi- ja monikielisten määristä Suomessa.

Laajemmassa mittakaavassa kyse on Suomen monikielisyyden tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Malli A:n vakiintuminen ja vahvistuva ymmärrys monikielisyydestä voivat vähentää monikielisyyteen liittyvää epätietoisuutta ja tunnistamattomuutta esimerkiksi palveluissa. Tällä voi olla vaikutuksia esimerkiksi kahden kulttuurin perheissä kasvavien lasten kielelliseen kehitykseen sekä monikielisyyteen tai kaksikielisyyteen liittyvien ennakkoluulojen ja suoranaisen syrjinnän vähenemiseen. Usean kielen merkitseminen antaa yksilölle viestin siitä, että monikielisyys on Suomessa hyväksyttävää ja jopa toivottavaa.

Mallin A mukaisella muutoksilla voi olla käytännön vaikutuksia muun muassa työnhakuun ja työllistymiseen. Muutos ei suoraan velvoita muuttamaan työnantajien käytöntöjä, mutta pidemmällä aikaväillä useamman äidinkielen kirjaamismahdollisuus oletettavasti leviää käytäntönä myös muihin yhteyksiin. Useamman äidinkielen kirjaamismahdollisuuden vakiintuminen yhteiskunnan eri sektoreilla toisi ihmisten todellisen kielitaidon näkyville.

Esimerkiksi useissa työnhakulomakkeissa kysytään hakijan äidinkieltä sekä muiden kielten osaamistasoa. Tutkimusten mukaan hakijan, jonka äidinkielenä on esimerkiksi arabia, on vaikeampi päästä työhaastatteluun. Suomen kielen merkitseminen erinomaisesti hallittavaksi viraaksi kieleksi on tällä hetkellä mahdollista, mutta ei anna todenmukaista kuvaa hakijan äidinkielistä, mikä saattaa altistaa syrjinnälle. Nykyiseen järjestelmään rakennetun keinotekoisen hierarkian ja työmarkkinoiden rakenteellisen rasimin yhteyttä olisikin syytä tutkia tarkemmin.

Vaihtoehto B jatkaa äidinkielten hierarkkista luokittelua eli ei vastaa siihen ongelmaan, jota varten selvitykseen on ryhdytty. Vaihtoehdossa B henkilö joutuu edelleen valitsemaan äidinkielen, minkä lisäksi järjestelmään luotaisiin uusi kategoria kotikieli. Kotikieli on terminä jo itsessään hankala, koska se viittaa vain kotona puhuttuun kieleen. Henkilön toinen äidinkieli voi kuitenkin olla myös kieli, jota hän ei käytä tai miellä kotikielekseen. Esimerkkinä lapsi, jonka vanhemmat ovat eronneet ja toinen vanhempi asuu kotimaassaan, voi puhua kotona vain suomea, mutta käydä koulua toisella äidinkielellään. Kotona puhutaan usein myös jotakin kolmatta kieltä, joka kuvastaa enemmän henkilön kielitaitoa, ei kielellistä identiteettiä. Perhetilanteiden muutokset vaikuttavat toisinaan myös kotona puhuttuihin kieliin ilman, että kyse on äidinkieleen verrattavissa olevasta kielitaidosta.

Vaihtoehto B ei palvele ihmisten todelisten äidinkielten tunnistamista ja virallistamista. Voidaan myös aiheellisesti epäillä, onko henkilöllä motivaatiota merkitä tulkinnanvaraisia kotikieliään viralliseen rekisteiin. Näiden ja selvityksessä esitettyjen perusteluiden valossa katsomme, että malli B ei ole toteuttamiskelpoinen vaihtoehto.

Selvityksessä on arvioitu vaikutuksia viranomaisten toimintaan. Mitä muita mahdollisia vaikutuksia usean kielen merkitsemisellä väestötietojärjestelmään olisi viranomaisille. Pyydämme teitä erottelemaan vastauksessanne malli A:n ja mallin B:n arvioidut vaikutukset.

On syytä huomioida, että uudistuksella ei lähtökohtaisesti tavoitella palveluiden lisäämistä eri kieliryhmille. Malli A:n mukaisen useamman äidinkielen merkitseminen helpottaisi kuitenkin parhaimmillaan palveluiden suunnittelua ja kohdentamisesta eri alueilla. Esimerkiksi kuntien järjestämän kielenopetuksen suunnittelu ja kohdentaminen kuntalaisten todellisen kielitaidon perusteella voisi tuoda kustannussäästöjä. Uudistuksen myötä on mahdollista vahvistaa viranomaisten tietoperusteista päätöksentekoa.

Sen sijaan jo tällä hetkellä kuntatasolle kaivataan selkeitä ja yhdenmukaisia ohjeistuksia ja linjauksia siitä, mihin väestöreksiteriin merkitty äidinkieli vaikuttaa ja mihin ei. Tiedossa on kuntia, joissa väestörekisteriin merkittyä äidinkieltä käytetään virheellisesti perusteena esimerkiksi oman äidinkielen opinto-oikeuden myöntämisessä. Yhdenmukaiset ja lainmukaiset käytännöt ovat edellytys palveluiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Rekisteritietojen nykyisten oikeusvaikutusten näkyväksi tekeminen on tärkeää myös malliin A liittyvien huolien (erityisesti ruotsinkielisten palveluiden saatavuus uudistuksen jälkeen) minimoimiseksi.

Mallin A osalta vaaditaan myös lisäselvitystä valtionosuuksien jakoperusteiden uudelleen määrittelemiseksi esimerkiksi asiointikielen perusteella. Tähän kysymykseen selvitys ei ymmärrettävästi paneutunut.

Mitä taloudellisia vaikutuksia usean kielen merkitsemisellä väestötietojärjestelmään olisi teidän kannaltanne? Pyydämme teitä erottelemaan vastauksessanne malli A:n ja mallin B:n arvioidut vaikutukset.

Muutoksella ei ole taloudellisia vaikutuksia Monimuotoiset perheet -verkoston toimintaan.

Mikä selvitetyistä vaihtoehdoista olisi teidän mielestänne paras malli toteutettavaksi?

Malli A

Lisätietoja
Sara Mäkäräinen
Erityisasiantuntija
Monimuotoiset perheet -verkosto
050 375 0831