Lausunto perhe-eläkelain uudistamisesta

Monimuotoiset perheet -verkosto kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi perhe-eläkelain uudistuksen yhteydessä. Verkosto toteaa, että perhe-eläkelain uudistamisessa on toimittava siten, että vanhempansa menettäneet lapset ovat yhdenvertaisessa asemassa keskenään sekä niiden lasten kanssa, joilla on edelleen kaksi vanhempaa elossa ja heidän elatuksestaan vastaamassa.

Verkosto vaatii, että perhe-eläkelaista on poistettava epäkohta, joka jättää suomalaisen lapsen ilman lapseneläkettä, kun lapsen kuollut vanhempi ei ole asunut Suomessa.

Verkosto vaatii myös, että perhe-eläkelakia on muutettava vastaamaan sisällöllisesti lakia lapsen elatuksesta siten, että 18 vuotta täyttäneellä lapsella voisi olla oikeus työeläkejärjestelmän kautta maksettavaan lapseneläkkeeseen opintojensa tueksi, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi.

Lisäksi verkosto vaatii, että leskeksi jääneiden syrjintä siviilisäädyn, perhemuodon, lesken iän sekä avioliiton keston perusteella lopetetaan. Oikeus leskeneläkkeeseen on oltava myös silloin, kun parilla ei ole yhteisiä juridisia lapsia ja avioliitto on kestänyt alle viisi vuotta tai leski on alle 50-vuotias. Myös avoliitosta leskeksi jääneiden asemaa on tarkasteltava
uudelleen.

Tarkemmat perustelut:

Ulkomailla asuneen vanhemman Suomessa asuvan lapsen tilanne

Tällä hetkellä Suomen lainsäädäntö luo tilanteen, jossa Suomessa asuva lapsi, jonka kuollut vanhempi on asunut ulkomailla, jää vaille perhe-eläkettä vanhempansa kuollessa. Mikäli lapsella ole oikeutta lapseneläkkeeseen kuolleen vanhempansa kotimaassa, ei hän saa myöskään Suomessa minkäänlaista taloudellista tukea kuolleen vanhempansa elatusvelvollisuuden kompensoimiseksi.

Tilanteessa, jossa lapsen kuolleelle vanhemmalle ei ole kertynyt Suomessa eläkettä, mutta myöskään vanhemman asuinmaan eläkejärjestelmä ei huomioi lapsen asemaa, Suomessa asuvalla lapsella ei ole oikeutta mihinkään taloudelliseen tukeen. Kela ei myönnä myöskään elatustukea ko. lapselle, koska lapsen (kuolleen) vanhemman katsotaan edelleen olevan elatusvelvollinen eikä elatustukea voi tässä tilanteessa myöntää.

Näin ollen vanhempansa menettäneet lapset asetetaan eriarvoiseen asemaan keskenään vanhempansa syntyperän sekä tämän kuollessa vallinneiden olosuhteiden perusteella, mikä on paitsi lapsen oikeuksien ja lapsen edun vastaista, myös selvässä ristiriidassa niin perustuslain 6§:ään kuin yhdenvertaisuuslakiin sisältyvän syrjinnän kiellon kanssa.

Tämä epäkohta tulee korjata joko siten, että lapsella on aina oikeus Kelan lapseneläkkeeseen vanhempansa kuoleman jälkeen, tai myöntämällä tässä tilanteessa lapselle oikeus elatustukeen vastaavasti kuin lapselle, jolle ei ole vahvistettu toista vanhempaa.

Perhe-eläkelain muuttaminen vastaamaan lakia lapsen elatuksesta

Laissa lapsen elatuksesta todetaan, että lapsen oikeus elatukseen päättyy hänen täyttäessään 18 vuotta. Laissa kuitenkin säädetään, että: ” Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Tällöin otetaan erityisesti huomioon lapsen taipumukset, koulutuksen kestoaika, siitä aiheutuvien kustannusten määrä sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyttyä itse vastata koulutuksestaan aiheutuneista kustannuksista.” (Laki lapsen elatuksesta 5.9.1975/704, 3§ 2 mom.)

Vanhempansa menettäneellä lapsella ei ole oikeutta työeläkejärjestelmän kautta maksettavaan lapseneläkkeeseen enää 18 vuotta täytettyään. Käytännössä nämä nuoret asuvat kuitenkin edelleen jäljellä olevan vanhempansa luona ja käyvät toisen asteen koulutusta. Siinä tilanteessa, että lapseneläkkeen loppuminen uhkaa tai heikentää nuoren mahdollisuuksia koulutuksen täysipainoiseen suorittamiseen, tulisi perhe eläkelaissa olla mahdollisuus harkita työeläkejärjestelmästä perustuvan lapseneläkkeen maksamista nuorelle opintojen päättymiseen asti.

Leskien epätasa-arvoinen asema iän, avioliiton keston, siviilisäädyn sekä perhemuodon osalta

Nykyinen perhe-eläkelaki määrittelee oikeuden leskeneläkkeeseen avioliiton keston, lesken iän sekä olemassa olevien yhteisten lasten kautta. Näin ollen oikeutta leskeneläkkeeseen ei ole alle 50-vuotiaalla leskellä, jolla ei ollut kuolleen puolisonsa kanssa yhteistä juridista lasta, eikä myöskään yli 50- vuotiaalla leskellä, jos avioliitto on kestänyt alle 5 vuotta. Avoliitosta leskeytyneellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen missään tilanteessa.

Perhe-eläkelaista tulee poistaa avioliiton kestoon, lesken ikään, siviilisäätyyn sekä yhteisten juridisten lasten olemassaoloon liittyvät rajoitukset. Tilanne on täysin kohtuuton esimerkiksi silloin, kun pari on kärsinyt tahattomasta lapsettomuudesta, tai jos parilla on yhteisiä lapsia, mutta molemmat osapuolet eivät ole heidän juridisia vanhempiaan. Myös silloin kun avioliiton keston viiden vuoden määräaika tai 50 ikävuoden rajapyykki on juuri ja juuri jäänyt ylittymättä, oikeus leskeneläkkeeseen jää saamatta.

Puolison kuolema on kriisitilanne, joka romahduttaa ihmisen arjen. Tässä tilanteessa leskeneläke mahdollistaa usein yhteisen asunnon pitämisen ja vähentää lesken taloudellista taakkaa edes hetkellisesti. Leskeneläkkeen tasoa tarkastellaan joka tapauksessa lesken tulojen perusteella – turhaan ei eläkettä makseta kenellekään. Tämän lisäksi tulevat rajaukset iän, siviilisäädyn tai avioliiton keston perusteella ovat kohtuuttomia ja ajavat monet lesket äärimmäisen vaikeaan tilanteeseen.

Avopuolisojen osalta lainsäädäntöön kirjattiin vuonna 2011 Laki avopuolisojen yhteistalouden purkamisesta, joka koskee tilanteita, joissa pari on elänyt yhteistaloudessa yli 5 vuotta. Lakiin sisällytettiin myös oikeus hyvitykseen yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta. Lain mukaan ”avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten, että yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella.” (14.1.2011/26, 3. luku 8 §.)

Avopuolison kuollessa avoleskellä on oikeus tällaisen hyvityksen hakemiseen yhteisestä omaisuudesta. Kuitenkaan avoleskellä ei ole missään tilanteessa oikeutta leskeneläkkeeseen, vaikka leski olisi ollut pitkiäkin aikoja vailla omaa ansiotyötä mahdollistaakseen avopuolisonsa työnteon, tai siinäkään tapauksessa, että parilla olisi yhteisiä lapsia.

Monimuotoiset perheet -verkosto huomauttaa, että yhä useampi suomalainen pari elää avoliitossa ja että jo yli 40 % kaikista lapsista (yli 60% esikoisista) syntyy avioliiton ulkopuolella. Perhelainsäädännön, perheeläkelainsäädäntö mukaan lukien, on jatkossa huomioitava paremmin avoparien perhetilanne ja suojattava myös avopuolisoa paremmin tämän puolison kuollessa. On kohtuutonta, ettei avopuolisolla missään tilanteessa voi olla oikeutta leskeneläkkeeseen. Tämä tilanne on lainsäädännöllä korjattava vastaamaan avopuolisojen yhteistalouden purkautumisesta säädetyn lain henkeä.

Lisätietoja
Anna Moring
Projektipäällikkö
Monimuotoiset perheet -verkosto
Kaikkien perheiden Suomi -hanke
050 375 0832