Lausunto kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmasta

Monimuotoiset perheet -verkoston lausunto kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmasta.

YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen perustuvalla, parlamentaarisessa yhteistyössä valmistellulla kansallisella lapsistrategialla pyritään luomaan lapsen oikeuksia kunnioittava, lapsi- ja perhemyönteinen Suomi. Lisäksi lapsistrategialla turvataan lapsia koskevien perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden tavoitteellinen ja johdonmukainen toteuttaminen. 

Strategia perustuu kolmeen pääajatukseen: 

1) Strategialla luodaan aidosti lapsi- ja perhemyönteinen, lapsen oikeuksia kunnioittava Suomi. 

2) Lapsen oikeudet ja asema vakiinnutetaan niin, että lapset huomioidaan johdonmukaisesti kaikessa poliittisessa ja tosiasiallisessa toiminnassa muiden yhteiskunnan jäsenten rinnalla ja että lapset saavat tietoa heille kuuluvista oikeuksista. 

3) Haavoittuvassa asemassa olevien lasten asema turvataan ja heidän tarpeensa tunnistetaan paremmin 

Kunkin hallituksen tehtävänä on laatia ja toteuttaa kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma strategian linjausten toteuttamiseksi omalle hallituskaudelleen. Toimeenpanosuunnitelma hyväksytään valtioneuvoston yleisistunnossa. Hallitusohjelmansa mukaan pääministeri Orpo edistää lapsiperhemyönteisen yhteiskunnan rakentamista ja tunnistaa lapsiperheiden moninaisuuden.  

Riittäviä toimenpiteitä vaaditaan

Monimuotoiset perheet –verkosto toteaa, että lapsistrategialla on erittäin tärkeät ja kannatettavat tavoitteet, ja se kattaa laajasti ja rakenteellisesti lasten hyvinvoinnin tukemista yhteiskunnassa. Verkosto on kuitenkin huolissaan, ettei esitetty toimeenpanosuunnitelma riitä lapsistrategian tavoitteiden toteuttamiseen, ja peräänkuuluttaa, että toimenpiteet mitoitetaan riittäviksi tavoitteisiin nähden. Toimeenpanosuunnitelmaluonnoksessa on kuitenkin useita lämpimästi kannatettavia toimenpiteitä, kuten adoptioneuvontaoppaan päivittäminen sekä selvitys varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmien tueksi.  

Lapsistrategian toimeenpanolle on varmistettava riittävät resurssit ja strategian toteutumista on seurattava huomioiden myös muun päätöksenteon vaikutukset. Strategiaa toteuttavassa rahoituksessa on mainittu myös STEA-rahoitus, josta kuitenkin hallituskauden aikana ollaan merkittävästi leikkaamassa. Tämä tosiasia on tärkeää huomioida myös toimeenpanosuunnitelmassa.   

Verkosto huomauttaa, että luonnoksessa listatut yhteydet Orpon hallituskauden ohjelmiin rajautuvat erillisiin ja yksittäisiin kokonaisuuksiin, kuten Suomi liikkeelle –ohjelmaan ja rasismiin liittyvään tiedonantoon. Yhteyksistä puuttuu lapsistrategian laajempi huomioon ottaminen hallitusohjelmassa, sen toteuttamisessa ja vaikutuksissa. Monilla hallitusohjelman toimenpiteillä, kuten julkisen talouden tasapainottamisella sosiaaliturvaa heikentämällä, on todettu olevan suoria negatiivisia vaikutuksia lasten ja lapsiperheiden elämään. Monista hallituksen esityksistä on myös peräänkuulutettu tarkempaa lapsivaikutusten arviointia, mitä ei kuitenkaan olla toteutettu. Onkin tärkeää, että toimenpide 28 toteutuu, ja lapsivaikutusten arviointia lisätään ja kehitetään kaiken lapsiin ja perheisiin vaikuttavan päätöksenteon yhteydessä.  

Samalla luonnoksessa mainitut aiemmilla hallituskausilla päätetyt toimintasuunnitelmat ja toimenpideohjelmat (esim. köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi) eivät välttämättä edistä tavoitteitaan tällä hetkellä. Lapsistrategian toimeenpanosuunnitelman tulee laajemmin ottaa huomioon tällä hetkellä tosiasiallisesti tehtävien toimien vaikutus lapsiin ja perheisiin, hyvinvointiin sekä lapsistrategian toteutumiseen.  

Taloudellinen päätöksenteko esteenä

Miten esimerkiksi varmistetaan eurooppalaisen lapsitakuun mukaiset peruspalvelut lapsille, mikäli hyvinvointialueet eivät rahoituksensa vuoksi pysty tarjoamaan riittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita? Miten päätöksentekoa velvoitetaan varmistamaan riittävät resurssit lapsitakuun ja lapsistrategian mukaisiin, lasten ja perheiden hyvinvointia tutkitusti lisääviin palveluihin? Mikäli palveluita ja resursseja jatkuvasti karsitaan, mitä vaikutuksia sillä on lapsistrategian toteutumismahdollisuuksiin? 

Jos ja kun lapsistrategian mittareina käytetään erilaisia hyvinvoinnin mittareita, mutta päätöksenteon ensisijaisena mittarina vain talouden tasapainottamista, jää lapsistrategia sivuun todellisesta päätöksenteosta. Koska päätöksenteko on talousvetoista, myös lapsistrategian toimeenpanoon on sisällytettävä talouspäätöksenteon näkökulma, ja arviointia siitä, miten taloustavoitteisiin perustuva (mutta merkittävästi lapsia ja perheitä koskettava) päätöksenteko sopii yhteen lapsistrategian tavoitteiden kanssa. 

Toimeenpanosuunnitelmassa olisi myös tärkeää kartoittaa nykyhetkessä nähtäviä uhkia, riskejä ja esteitä lapsistrategian toteutumiselle, ja miten niihin voidaan toimeenpanolla vaikuttaa. 

Kansallisen lapsistrategian toimenpiteet 

Yleisenä huomiona Monimuotoiset perheet –verkosto toteaa, että lapsistrategian linjauksiin nähden osa toimenpiteistä vaikuttaa riittämättömiltä ja liian kapeilta. Strategian toteuttamiseksi tarvittaisiin suoremmin linjauksia edistäviä toimenpiteitä. Myös toimenpiteiden vaikutusten arviointi sekä lapsistrategian etenemisen mittaaminen jää toimenpidesuunnitelman kirjausten valossa puutteelliseksi. Toimenpiteiden riittämättömyys tuntuu heijastelevan sitä, että lapsistrategian toimeenpanolle ei olla asetettu riittävästi resursseja, mikä vie pohjaa lapsistrategian toteuttamiselta.  

Kaikkien lasten Suomi

Syrjinnän ja eriarvoisuuden torjunta 

Syrjinnän ja eriarvoisuuden torjuntaan ammattilaisten koulutus on tärkeä, mutta riittämätön toimenpide. Erityisesti erillisen yksittäisen koulutuksen järjestäminen on helposti resursseja vievää, mutta vaikutuksiltaan lyhytkestoista tai heikkoa (ja voi lisäksi kohdentua erityisesti asiaan jo perehtyneisiin, muiden sijaan). Suuressa osassa ammattilaisten koulutusta ja täydennyskoulutusta huomioidaan jo syrjinnän ja eriarvoisuuden torjuntaa, mutta näitä olisi ehdottomasti varaa lisätä ja kehittää. Toimenpiteeksi voitaisiinkin valita kartoittaa sekä tukea ja kehittää sitä, että olemassa oleva perus- ja lisäkoulutus kattaisi riittävästi syrjinnän ja eriarvoisuuden torjunnan työkaluja.   

Samaan aikaan ammattilaisille on tärkeää varmistaa työhönsä riittävät resurssit, jotta he voivat osallistua lisäkoulutukseen ja käyttää taitojaan työssään. Lasten ja nuorten tuen kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää varmistaa lapsi- ja perhepalveluihin riittävät resurssit ja riittävä määrä osaavia aikuisia, jotka voivat työssään hyvin, ja ehtivät ennaltaehkäistä sekä ratkoa ongelmatilanteita. Kaikissa palveluissa (koulu, varhaiskasvatus, sote, liikunta- ja kulttuuripalvelut…) on tärkeää osata kohdata kaikenlaiset perheet, ja hyödyntää myös tarvittaessa järjestö- ja kokemusasiantuntijuutta ja vertaistukimahdollisuuksia, sekä tietoisesti tunnistaa ja purkaa erilaisia yhdenvertaisuuden esteitä.  

Erityisesti peruspalveluosaamiseen panostaminen ennaltaehkäisee suurempia ongelmia, ja moniammatillisen yhteistyön mahdollistaminen tukee ongelmavyyhtien ratkaisua kerralla pistemäisen toiminnan sijaan. Tällä hetkellä molemmat kärsivät riittämättömistä resursseista. 

Syrjinnän ja eriarvoisuuden torjunnassa on tärkeää tunnistaa erilaiset syrjinnän ja eriarvoisuuden muodot. Monimuotoiset perheet muistuttaa, että syrjintä ja eriarvoisuus tulee nähdä moninaisina ilmiöinä, joihin liittyvät niin yksilön ja perheen taustat, yksilölliset piirteet, varallisuus- ja tulotaso kuin elämäntilanteetkin. Verkosto muistuttaa, että syrjintää ja eriarvoisuutta torjuessa on syytä huomioida mm. sateenkaariperheiden lapset ja sateenkaarilapset, kahden kulttuurin perheiden lapset, yhden vanhemman perheiden ja vuoroasuvat lapset, adoptiolapset sekä kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset. 

Strategialinjauksen mukaan “kerätään ja hyödynnetään tietoa hyvinvointieroista ja niiden syistä, ja ryhdytään toimiin hyvinvointierojen kaventamiseksi mahdollisimman vaikuttavin ja lapsen oikeuksia kunnioittavin tavoin”. Toimenpiteeksi esitetty verkkokoulutus ei vastaa tähän linjaukseen, vaan toimenpiteeksi tulisi määritellä, millaista tietoa hyvinvointieroista ja niiden syistä tällä vaalikaudella kerätään ja miten, ja millaisella prosessilla vaikuttavia suosituksia niiden pohjalta tehdään päätöksenteon tueksi.  

Verkkokoulutus on riittämätön toimenpide myös seuraavan linjauksen toteuttamiseksi: “varmistetaan, että erilaiset palvelut, tukimuodot ja osallisuuden kanavat ovat yhdenvertaisesti ja syrjimättömästi saatavilla kaikille lapsille. Kehitetään saavutettavuutta ja erilaisia tietoyhteiskunnan toimintamuotoja lapsilähtöisesti ja lasten moninaisuus huomioiden.” 

Tässä toimenpiteeksi tulisi muodostaa seurantaa yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden toteutumisesta palveluissa, tuessa ja osallisuuskanavissa. Millä toimenpiteellä varmistetaan, että palvelut ovat yhdenvertaisia? Entä miten saavutettavuutta seurataan ja mitä kehitystä tietoyhteiskunnan osalta vaalikauden aikana toteutetaan? 

Haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeuksien turvaaminen 

Verkosto pitää erittäin hyvänä, että lapsia koskevan tiedon tuotannon koordinointiin luodaan pysyvä rakenne, ja lapsia koskevaan tietopohjaan panostetaan. Verkosto huomauttaa, että perhetilannetieto on erityisen puutteellista esimerkiksi vuoroasumisen ja sellaisten vanhempien osalta, joiden luona lapsi ei ole kirjoilla. Myös sateenkaariväestötiedon keräämiseen liittyy erityisiä haasteita, myös eettisiä.  

Samaan aikaan olemassa oleva tietoa, kuten kouluterveyskyselyä ja tutkimustietoa, ei hyödynnetä riittävästi päätöksenteon pohjana ja tukena. Tiedon tuotannon lisäksi olisi siis myös tärkeää toimenpiteillä varmistaa, että lapsiin ja perheisiin vaikuttava päätöksenteko pohjautuu saatavilla olevaan ajantasaiseen tutkittuun tietoon.  

Haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten ravitsemuksen osalta verkosto huomauttaa, että ravitsemusta olisi tärkeää tutkia jo alle 12-vuotiaiden osalta, ja erityisesti huomioiden perhetilanteiden, kuten lapsiperheköyhyyden ja toimeentulotukiasiakkuuden, vaikutus lapsen ravitsemukseen.  

Lisätiedontuotannon tulisi myös johtaa suosituksiin päätöksentekoa varten sekä aitoihin muutoksiin tiedon pohjalta. Verkosto peräänkuuluttaakin, että esimerkiksi toimenpiteeseen 4 lisätään suunnittelu tiedontuotannon jalkauttamiseksi lapsi- ja perhevaikutuksia aiheuttavan päätöksenteon pohjaksi ja tueksi.  

Toimenpiteen 5 mukaan kehitetään ankkuritoimintaa. Ankkuritoiminta on tärkeää, mutta verkosto painottaa, että nuorten syrjäytymistä tulisi ennaltaehkäistä jo ennen oireilua. Olisi erittäin tärkeää panostaa haavoittuvassa asemassa olevien perheiden toimeentulon varmistamiseen sekä vanhempien tukeen, esimerkiksi riittävillä sosiaalihuollon palveluilla, kuten kotipalvelulla ja kotiin vietävällä perhehoidolla. 

Lasten suojelu väkivallalta 

Verkosto pitää erittäin tärkeänä ja kannatettavana selvitystä vanhempien eron jälkeisistä ns. vaativista erotilanteista sekä palvelujärjestelmästä. Selvitystyöhön on tärkeää ottaa mukaan perheiden kanssa työskentelevät ja niitä edustavat järjestöt. Monimuotoiset perheet –verkosto myös ehdottaa, että selvityksessä selvitetään perheoikeuteen erikoistuneiden tuomaristojen perustamisen mahdollisuutta ja vaikutuksia, sekä lastenvalvojaresurssien sekä -käytäntöjen riittävyyttä. Eron jälkeisten erimielisyyksien osalta myös elatuksella on iso merkitys, ja esimerkiksi automaattisella säännöllisellä tulorekisteriin perustuvalla tarkastuksella voitaisiin välttää monia ongelmatilanteita. Asiantuntemusta aiheeseen löytyy järjestöjen ja lastenvalvojien lisäksi erityisesti Kelalta. 

Lapsiasioiden koordinaatio 

Monimuotoiset perheet –verkosto pitää poikkihallinnollista lapsistrategiaryhmää erittäin tärkeänä, ja peräänkuuluttaa, että ryhmä huolehtii päätöksenteon riittävistä lapsivaikutusten arvioinneista ja seuraa sen vaikutuksia lapsistrategian toteutumiseen. Lapsistrategiaryhmän on tärkeää seurata lapsistrategian indikaattoreita ja ajantasaista lapsi- ja perhetutkimusta ja -tietoa, ja huolehtia, että ne huomioidaan päätöksenteossa riittävällä tavalla.  

Kuntien ja hyvinvointialueiden strategia- ja ohjelmatyön tukemisen (toimenpide nro 9) osalta verkosto huomauttaa, että ennen kiertueen järjestämistä olisi tärkeää arvioida sen aidot odotetut hyödyt ja vaikutukset. Miten kiertue konkreettisesti lisää lasten oikeuksien huomioimista? Kuntia ja hyvinvointialueita jo lainsäädännöllä velvoitetaan mm. laatimaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, jonka tueksi mm. Monimuotoiset perheet on tarjonnut useita lasten ja perheiden hyvinvointia lisääviä toimenpiteitä kunnille ja hyvinvointialueille. Tällä hetkellä strategia- ja ohjelmatyötä suurempana haasteena lasten oikeuksien toteutumiselle on kuitenkin resurssien riittämättömyys tarvittavien palveluiden järjestämiseen. Aiheutetaanko toimenpiteellä vain näennäistä puhetta lasten oikeuksien toteuttamisesta? 

Hyvinvoivat ja osaavat lapset 

Lasten ja perheiden hyvinvointi- ja terveyspalvelut 

Verkosto kannattaa lämpimästi adoptioneuvontaoppaan päivitystä, ja muistuttaa, että hyvinvointialueilla on oltava keskitettyä osaamista koko adoptioprosessista ja adoptiolapsen erityistarpeista sekä adoption jälkeisestä neuvonnasta ja jälkipalveluista, tarjoten myös riittävästi tukea adoptoidun juurten etsintään. Oppaassa tulee huomioida myös sijoituksen ja adoption rajapinta eli myös ne lapset ja perheet, jotka hakeutuvat adoptioneuvontaan, kun halutaan adoptoida perheeseen sijoitettu lapsi. Adoptio tulisi nähdä yhtenä harkittavana vaihtoehtona pitkäaikaiselle perhesijoitukselle.  

Yleisesti myös hyvinvointi- ja terveyspalveluiden osalta tulisi kiinnittää huomiota riittäviin toimenpiteisiin lapsistrategian linjausten toteuttamiseksi. Erinomainen toimenpide olisi esimerkiksi varmistaa, että kaikki hyvinvointialueet ottavat käyttöönsä sähköisen perhekeskuksen, jonka kehityksessä on huomioitu erilaiset lapsiperheellistymisen tavat ja perhetilanteet.  

Lastensuojelun laadun kehittämiseen tarvittaisiin myös toimenpiteitä, erityisesti sosiaalihuollon ja hyvinvointialueiden rahoituspaineiden vuoksi. Perhehoidon kehittäminen, esimerkiksi perhehoitajien sosiaaliturvan aukkojen selvittämisellä ja paikkaamisella sekä kotiin vietävää perhehoitoa ennaltaehkäisevänä toimena edistämällä, olisi hyvä toimenpide tähän. Toimenpiteissä olisi myös tärkeää miettiä kolmannen sektorin edellytysten vahvistamista strategian mukaisesti, kun myös järjestökentän julkista rahoitusta merkittävästi vähennetään.  

Varhaiskasvatus ja koulutus 

Verkosto kannattaa selvitystä varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmien tueksi ja tietopohjan kartuttamiseksi, ja kehottaa hyödyntämään selvityksessä myös järjestöjen asiantuntemusta. Myös demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen kehittämisessä kolmannella sektorilla on ja on oltava erittäin tärkeä rooli. 

Myös varhaiskasvatuksen ja koulutuksen osalta verkosto kiinnittää huomiota siihen, etteivät linjaukset ja toimenpiteet riittävästi vastaa toisiaan, ja esimerkiksi toimenpiteitä eriarvoisuuden tavoitteelliseksi vähentämiseksi tai riittävien resurssien varmistamiseksi ei ole esitetty.  

Verkosto esittää strategian linjausten mukaiseksi toimenpiteeksi esimerkiksi aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämistä, jossa selvitettäisiin mahdollisuuksia muuttaa maksut tulosidonnaisiksi ja alimmissa tuloluokissa maksuttomaksi. Myös sisaralennukset (myös uusperheissä) olisi tärkeää saada toimintaan.  

Toinen tärkeä toimenpide olisi laajasti kartoittaa ja kehittää vuoroasumisen huomioimista koulussa ja varhaiskasvatuksessa. Lapsen vuoroasuminen tulisi huomioida kunnan koulumatkatuessa, koulukyydeissä, oppilaaksiottoalueiden määrittelyssä ja varhaiskasvatuksessa. Hallitusohjelman kirjausta koulukyytien osalta onkin jo alettu toteuttaa, ja selvitykset toivottavasti johtavat vuoroasumisen parempaan huomioimiseen. 

Verkosto ehdottaa toimenpiteeksi myös lasten kieli- ja kulttuuritaustan parempaa huomioimista varhaiskasvatuksessa sekä koulussa. Riittävä S2-opetus sekä lasten kaikkien kotikielten opetus tukevat myös oppimistulosten kehitystä. Lapsen ja vanhempien kotikielet on tärkeää huomioida sekä varhaiskasvatuksessa että koulussa, sekä kiinnittää huomiota henkilöstön kieli- ja kulttuuriosaamiseen, ja kannustaa niiden kehittämiseen.  

Varhaiskasvatuksen palveluohjauksen lisäksi olisi tärkeää kiinnittää huomiota riittävään S2-opetusresurssiin kouluissa, sekä varmistaa lasten kaikkien kotikielten opetus. Tällainen toimenpide tukisi myös oppimistulosten kehitystä. 

Perheen riittävä toimeentulo sekä työn ja perheen yhteensovittaminen 

Verkosto pitää talousosaamisen kehittämistä tärkeänä, mutta riittämättömänä toimenpiteenä perheiden toimeentulon sekä työn ja perheen yhteensovittamisen varmistamiseksi. Verkosto ehdottaakin, että toimenpiteenä seurataan lapsiperheköyhyyden kehittymistä Suomessa, jota päätöksenteossa on jo edellytetty politiikkatoimien seurauksena, ja annetaan suosituksia tiedon pohjalta.  

Työn ja perheen yhteensovittamisen haasteita olisi tärkeää systemaattisesti kartoittaa ja purkaa. Työlainsäädäntöä tulisi tarkastella perheiden tämänhetkisen ja ennakoidun monimuotoisuuden näkökulmista. Perhesuhteisiin liittyvään syrjintään on puututtava nykyistä hanakammin työelämässä ja lainsäädännössä. Adoptioprosessi ja lapsettomuushoidot on rinnastettava raskauteen tasa-arvolaissa.  

Työelämän perheystävällisyyden kehittämiseksi olisi perustettava ministeriöjohtoinen kolmikantaisessa työryhmä, jossa on perhejärjestöjen edustus. Tarvitsemme myös mittarin mittaamaan perheystävällisyyden toteutumista. 

Erilaiset perhetilanteet voivat hankaloittaa tai estää kokopäivätyön tai esimerkiksi vuorotyön tekemistä. Tällöin tarvitaan toimenpiteitä, joilla työntekoa voidaan tukea, esimerkiksi sosiaaliturvaa osa-aikatyön ohella tai vuorohoitoa myös kouluikäisille lapsille. Työllisyyspalveluissa on oltava riittävästi osaamista erilaisista perhemuodoista ja –tilanteista. Aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lopettamisen vaikutuksia työn ja perheen yhdistämismahdollisuuksiin olisi tärkeää selvittää.   

Lapset osallisina yhteiskunnassa 

Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi 

Tämän tulisi olla jo osa hallintotieteiden koulutusta. 

Lasten oikeus tulla kuulluksi ja saada tietoa 

Järjestöjen rooli on tärkeää muistaa.