Lausunto kansalaisuuslain muuttamisesta

Monimuotoiset perheet –verkosto lausui oma-aloitteisesti Sisäministeriön lausuntopyyntöön luonnoksesta hallituksen esitykseksi kansalaisuuslain muuttamisesta.

Luonnos hallituksen esitykseksi liittyy pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan, jonka mukaan kansalaisuuslaki uudistetaan tiukentamalla kansalaistamisen edellytyksiä. Muutoksia tehdään useassa vaiheessa. Tässä ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan hallitusohjelman asumisaikaedellytystä koskevat muutokset kansalaisuuslakiin.

Monimuotoiset perheet -verkosto nosti lausunnossaan esiin huolta lainvalmistelun vaikutusten puutteellisesta arvioinnista sekä lasten ja perheiden oikeuksien toteutumisesta esitetyssä lainsäädännössä. Verkosto kiinnittää huomiota erityisesti kahden kulttuurin perheisiin ja niissä kasvavien lasten tilanteisiin. Kahden kulttuurin perheiden Familia ry on Monimuotoiset perheet -verkoston jäsen. Voit lukea verkoston koko lausunnon tiedostosta sivun lopusta.

Huoli lainvalmistelun vaikutusten arvioinnista 

Monimuotoiset perheet –verkosto peräänkuuluttaa laadukasta ja demokraattista lainvalmistelua. Verkosto lausuu huolensa monivaiheisesta lakimuutosprosessista, jossa arvioidaan yhtä vaihetta kerrallaan, eikä kaikkien muutosten yhteisvaikutuksia voi vielä arvioida.

Verkosto pyytää ministeriötä ja valtioneuvostoa kiinnittämään huomiota erityisesti kattavampaan lakiesitysten vaikutusten arviointiin, erityisesti lapsen etu huomioiden, Suomen kansainvälisiin sopimuksiin perustuvien velvoitteiden mukaisesti. Lausunnossaan verkosto nostaa erityisesti esiin perheiden ja lasten aseman sekä edun huomioimista.

Asumisaikaan hyväksyttävät ulkomaanpäivät 

Monimuotoiset perheet –verkosto pitää hyvänä lainsäädännön selkiyttämistä, jotta kansalaistamiseen vaadittavan asumisajan jatkuvuus tai katkeaminen on selkeää sekä kansalaisuutta hakevalle että viranomaiselle. Verkosto pitää hyvänä, että hakija voi itse määrittää poissaolojen pituuden, pysyen yhteensä hyväksyttävien ulkomaanpäivien sisällä. 

Verkosto kuitenkin ehdottaa, että edelleen enintään yhden kuukauden poissaolot eivät kuuluisi ehdotetun 365 vuorokauden laskentaan, vaan hakijalla ja hänen mahdollisella perheellään olisi mahdollisuus viettää aikaa myös hakijan aiemmassa kotimaassa tai omassa kieli- ja kulttuuriympäristössä ilman huolta kansalaistamisen venymisestä. Kaikkien alle kuukauden matkojen rekisteröiminen, esimerkiksi risteilyn Tallinnaan tai parin päivän työmatkan Euroopassa, jokaisen oleskeluluvalla Suomessa olevan kohdalla olisi kohtuuton byrokratiataakka niin ihmisille kuin viranomaisillekin. Esityksessä tulisi myös huomioida, miten tämä käytännössä aiotaan toteuttaa maa- ja meriliikenteessä Eurooppaan. 

Verkosto ehdottaa 365 vuorokauden nostamista 500 vuorokauteen, joka edelleen toteuttaisi hallitusohjelman kirjauksen hyväksyttävien ulkomaanpäivien vähentämisestä. Hyväksyttävien ulkomaanpäivien tulisi myös olla suhteessa vaadittavaan asumisaikaan (esim. 5/8 vuotta), sekä sisältää mahdollisuuden viranomaisharkintaan. 

Kahden kulttuurin perheet ja lapset

Suomessa 110 000 lasta kasvaa kahden kulttuurin perheissä, joissa vanhemmat ovat syntyneet eri maissa. Erityisesti vanhemman tai vanhempien taustamaassa vietetty aika (esim. kesäloma) vaikuttaa usein erittäin myönteisesti lapsen kehitykseen.  

Monissa perheissä on yleistä esimerkiksi kaikkien lomien vietto toisen vanhemman kotimaassa, jotta lapsen toisen kotikielen taito, yhteydet sukulaisiin (kuten isovanhempiin ja serkkuihin), oman taustan tuntemus ja ymmärrys sekä identiteetti ja itsetunto useamman kulttuurin ihmisenä vahvistuu. Lapsen kielitaidon, myös suomen kielen taidon, kehittyminen voi häiriintyä ilman tällaisia mahdollisuuksia riittävän pitkään ja usein, esimerkiksi vuosittain tai puolivuosittain, tapahtuvaan ajanviettoon toisen kotikielen arkiympäristössä. 

Kaksikielisyydellä tiedetään nykytutkimuksen valossa olevan useita etuja. Molempien vanhempien kielten osaaminen luo parhaat edellytykset lapsen tasapainoiselle ja kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Lapsen varma monikielisyys –ja kulttuurisuus on myös yhteiskunnan etu yhä globaalistuvassa maailmassa. 

Verkosto pyytääkin lapsen edun arvioimista ja huomioon ottamista tässä lain kohdassa. Lain vaikutusten arvioinnissa tulisi vielä selvittää kahden kulttuurin perheiden lasten kehitykseen kohdistuvia vaikutuksia.  

Verkosto ehdottaa viranomaisharkinnan säilyttämistä lainkohdalla “Jos poissaolo on johtunut painavasta henkilökohtaisesta syystä, ei yhtäjaksoinen asumisaika kuitenkaan katkea.” Painava syy voi olla esim. lähiomaisen kuten vanhemman tai lapsen terveys.  

Suomen kansalaisen puolison osalta tehtävät poikkeukset

Monimuotoiset perheet –verkosto kannattaa lain selkiyttämistä, mutta ei pidä muutosta neljästä viiteen vuoteen asumisaikavaatimuksessa perusteltuna. Aikaisempi mahdollisuus kansalaistamiseen tukisi Suomen kansalaisen puolison kotoutumista ja koko perheen kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan.  

Kiristykset kansalaistamisehdoissa voivat ajaa tai kannustaa perheitä muuttamaan toisen puolison kotimaahan tai kolmanteen maahan, mikä voi olla haitallista Suomen työvoimakehityksen kannalta. Myös näitä vaikutuksia tulisi lainsäädännössä arvioida.  

Monimuotoiset perheet –verkosto ei kannata Suomen edustuston työntekijän puolison asumisajastasta poikkeamista. Muutos asettaisi ihmiset ja perheet eriarvoiseen asemaan puolison työpaikan ja asemansa vuoksi. Mikäli Suomen laki katsoo, että edustuston työntekijän puolisolle kansalaistamiseen riittää 2 vuotta, saman tulisi riittää myös muille Suomen kansalaisten puolisoille.  

Monimuotoiset perheet –verkosto peräänkuuluttaa yhdenvertaisuuden periaatetta lainsäädännössä.  

Kanssahakijan ja lapsen kansalaistaminen 

Verkosto toteaa, että lapsen kansalaistamisen ei tulisi olla sidoksissa hänen vanhempansa kansalaistamiseen, ja vanhemmalta vaadittavan asumisajan ja muiden edellytysten saavuttamiseen. Lapsen kansalaistamisen tulisi olla mahdollista, kun edellytykset hänen osaltaan yksilökohtaisesti toteutuvat. 

Monimuotoiset perheet kannattaa lain yksinkertaistamista, mutta ehdottaa asumisajaksi 4 vuotta. Erityisesti kansalaistamista odottavien lasten ja nuorten osalta asumisajan pidentäminen heikentää turvan ja pysyvyyden kokemusta, joka on keskeistä yhteiskuntaluottamuksen ja –kuuluvuuden lisäämiseksi. Neljä vuotta on erittäin pitkä aika lapsen tai nuoren elämässä, jona aikana lapsi muodostaa erityisesti koulunkäynnin ja muun arkielämän kautta sekä yhteyksiä muihin ihmisiin, kielitaitoaan että omaa identiteettiään osana ympäröivää yhteiskuntaa. Kansalaistaminen vahvistaa kuuluvuutta yhteiskuntaan ja luo turvallista pohjaa lapsen tulevaisuudelle ja yhdenvertaiselle osallisuudelle Suomessa. 

Lisäksi verkosto ehdottaa, että entinen Suomen kansalainen edelleen vertautuu Pohjoismaan kansalaiseen laissa. Kansalaisuudesta luopuminen on voinut johtua lapsesta ja hänen perheestään riippumattomista syistä, esimerkiksi toisen maan kansalaisuuskäytännöistä ja kaksoiskansalaisuuden mahdottomuudesta kyseisen maan ja Suomen välillä. Koska lapsi on aiemmin ollut Suomen kansalainen, on hänellä todennäköisesti jo vahvoja yhteyksiä ja erinomaiset edellytykset olla osa suomalaista yhteiskuntaa, joten kahden vuoden asumisaikaa voitaisiin pitää riittävänä.  

Näidenkin lakimuutosten vaikutuksia lapsiin tulisi ministeriön arvioida. Lapsen edun on oltava aina lapsiin kohdistuvan päätöksenteon lähtökohta.  

Hallitusohjelman mukaisten kiristysten tekeminen kaksoiskansalaisuuksiin voi myös lisätä tällaisten tapausten määrää. Näiden lakimuutosten vaikutuksia tulisikin arvioida myös yhtenä kokonaisuutena.