Lasta toivovien lapsettomuuteen on mahdollista vaikuttaa – edellyttää panostuksia hedelmöityshoitojen saatavuuteen

Eduskunnan Monimuotoiset perheet -ryhmän mukaan syntyvyyteen voidaan vaikuttaa suuntaamalla huomio lasta toivovien kohtaamaan lapsettomuuteen. Yksi keskeinen keino on turvata hedelmöityshoitojen yhdenvertainen saatavuus ja riittävät resurssit. Myös työelämässä tulisi etsiä uusia käytäntöjä, jotka mahdollistavat hedelmöityshoidot niitä tarvitseville.

Syntyvyys on Suomessa rajussa laskussa. Samalla arvioidaan, että jopa joka viides lasta toivova pari kohtaa tahatonta lapsettomuutta. Myös yhä useampi ilman kumppania elävä jää lapsettomaksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastot osoittavat, että vuonna 2017 lapsettomuushoitojen avulla syntyi 2 336 lasta eli lähes 5 prosenttia kaikista vastasyntyneistä Suomessa. Lapsettomuushoitoihin hakeutuvien määrän arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa entisestään.

Hoitokäytäntöjen yhdenvertaisuudessa otettiin iso askel eteenpäin marraskuussa 2019, kun lahjasukusoluhoidot avattiin julkisen terveydenhuollon puolella myös itsellisille naisille ja naispareille. Lapsettomuusklinikoiden resurssit eivät kuitenkaan ole kasvaneet asiakasmäärän kasvun myötä.

“Hoitoon pääsyä joutuu edelleen jonottamaan sairaanhoitopiiristä riippuen useita kuukausia. Jos lasten syntyvyyteen halutaan vaikuttaa, niin resurssit kannattaisi suunnata sinne, missä lapsia jo toivotaan,” sanoo Monimuotoiset perheet -ryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Mirka Soinikoski.

Lapsetomuusklinikoiden riittävän resurssoinin ohella tulee purkaa myös muita hoidon saatavuuteen vaikuttavia esteitä. Tällä hetkellä lapsettomuushoidot eivät pääsääntöisesti oikeuta sairausajan palkkaan. Palkattoman vapaan myöntämiskäytännöt puolestaan vaihtelevat työpaikkakohtaisesti. Erityisen haavoittuvainen tilanne on määräaikaisissa työsuhteissa olevilla, joiden tulee anoa työnantajalta palkatonta vapaata ja kertoa samalla omista lapsihaaveistaan. Myös pitkät välimatkat voivat vaarantaa hoitoihin pääsyn.

“Mikään laki ei suojaa lapsettomuushoitoja tarvitsevaa. Lapsettomuushoitojen ennakoimattomuus ja pitkäkestoisuus tekevät hoitojen ja työn yhteensovittamisesta vaikeaa ja pahimmillaan mahdotonta,” sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Johanna Repo.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite tukea tahattomasti lapsettomien perheellistymistoiveita eri keinoin ja turvata hedelmöityshoitojen yhdenvertainen saatavuus. Eduskunnan Monimuotoiset perheet -ryhmä toivookin seuraavaksi näkevänsä konkreettisia toimenpiteitä kohti tavoitteiden saavuttamista.

Lisätiedot
Mirka Soinikoski
Eduskunnan Monimuotoiset perheet -ryhmän puheenjohtaja

Johanna Repo
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n toiminnanjohtaja

Tiedote julkaisuvapaa 13.2.2020