Blogi: Vuoroasuvien lasten perheiden tilanteen parantamisella on kiire

20.01.2022 - Uutiset - Anna Moring

Miksi vuoroasuvien lapsia ja heidän perheitään koskevat palvelu- ja etuusjärjestelmän uudistukset siirretään vuosien päähän, kysyvät Mannerheimin lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen ja Monimuotoiset perheet -verkoston johtava asiantuntija Anna Moring yhteisessä blogikirjoituksessaan.

Lasten vuoroasuminen yleistyy. Vuoroasuminen vanhempien eron jälkeen on ollut Suomessa varsin yleistä jo ennen kuin vuoroasuminen kirjattiin vuonna 2019 lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Tämän jälkeen vuoroasuminen on lisääntynyt merkittävästi. THL:n tilaston mukaan vuoroasumisen suosio kasvoi vuonna 2020 lähes 25 prosenttia. Vuoroasumisten osuus oli jo 31 prosenttia vahvistetuista asumissopimuksista. Oletettavaa on, että vuoroasuminen yleistyy edelleen. Vuoroasuminen koskee merkittävää määrää lapsia ja perheitä.

Vuoroasumisen yleistyminen on johtanut siihen, että tunnistamme entistä paremmin vuoroasumisjärjestelyihin liittyviä palvelujen ja sosiaaliturvan ongelmia. Osa näistä ongelmista on sellaisia, jotka jopa estävät vanhempia toteuttamasta vuoroasumista. Kelan tekemän selvityksen mukaan vuoroasuminen on huomattavasti yleisempää paremmin toimeen tulevissa perheissä. Selvityksen mukaan, jos lapsen kummallakin vanhemmalla on korkea-asteen koulutus, 35 prosenttia lapsista vuoroasuu. Vastaavasti korkeintaan keskiasteen koulutuksen saaneiden vanhempien lapsista vain 15 prosenttia oli vuoroasuvia.

Havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi sosiaali- ja terveysministeriö on lokakuun lopulla julkaissut toimenpidesuunnitelman lasten vuoroasumistilanteiden huomioimista palvelu- ja etuusjärjestelmässä. Suunnitelman oli laatinut ministeriön asettama poikkihallinnollinen työryhmä ja sitä koskeva lausuntokierros päättyi tammikuun lopussa. Suunnitelma on sisällöltään oikeansuuntainen, mutta toteutusaikataulultaan se on pettymys. Suunnitelmassa monet keskeiset toimenpide-ehdotukset ovat lisäselvitysten tekemistä ja lainsäädäntömuutosten lykkäämistä pitkälle tulevaisuuteen. Suuri joukko vuoroasuvia lapsia aikuistuu ennen kuin heitä koskevat palvelu- ja etuusjärjestelmän parannukset ehtivät tulla voimaan.

Lasten vuoroasumiseen liittyvät palvelu- ja etuusjärjestelmän puutteet ja keinot niiden ratkaisemiseksi ovat olleet jo tiedossa. Vuoroasuvien lasten ja heidän perheidensä parempaa huomioon ottamista palvelu- ja etuusjärjestelmässä on käsitelty STM:n aiemmassa poikkihallinnollisessa työryhmässä vuonna 2018 sekä aiemmin mainitussa Kelan toteuttamassa ja valtioneuvoston kansalian vuonna 2020 julkaisemassa selvityksessä. Nyt olisikin ollut aika päästä konkreettisiin parannuksiin.

Esimerkiksi:

  • Koulukuljetusten laajentamisesta vuoroasumistilanteisiin ei enää pidä lykätä lisäselvityksiin, vaan on edettävä konkreettisiin toimiin asian toteuttamiseksi.
  • Elatusavun määrittämisen tueksi annettu valtakunnallinen ohjeistus tulee mahdollisimman pian päivittää ottamaan huomioon vuoroasumistilanteet, eikä sitä pidä jättää odottamaan elatusapulainsäädännön uudistamista usean vuoden päähän.
  • Asumislisä tulee laajentaa vuoroasumistilanteissa huomioimaan myös sen vanhemman tilanne, jonka luona lapsi ei ole kirjoilla. Tämä muutos tulee tehdä jo ennen sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistumista.
  • Vuoroasuvien lasten tilanne on huomioitava koulujen oppilaaksiotossa.
  • Vammaispalveluja ja asunnon muutostöitä koskevaa lainsäädäntöä on kehitettävä huomioimaan vuoroasuvien lasten tilanne.

Toimeenpanosuunnitelman mukaan asumistuen muutostarpeet vuoroasuvien lasten osalta arvioidaan osana sosiaaliturvakomitean laajempaa uudistustyötä. Sosiaaliturvakomitean työ jatkuu vielä yli viisi vuotta, joten kirjaus lykkää useilla vuosilla sitä, että vuoroasumistilanteet huomioidaan asumistukilainsäädännössä. Myös sen selvittäminen, millä ehdoilla lapsilisä olisi mahdollista jakaa kahdelle vanhemmalle, lykätään vuosien päähän. Eronneiden perheiden lapset elävät ainutlaatuista lapsuuttaan nyt. Heitä ei auta se, että vuonna 2027 myös heidän toisella vanhemmallaan on varaa asua heidän tarpeitaan vastaavassa asunnossa.

Hallitusohjelman tavoitteena on perheiden ja elämäntilanteiden moninaisuuden huomioiminen päätöksenteossa, tasa-arvoisen vuorovanhemmuuden tukeminen, kahden tasavertaisen osoitteen mahdollistaminen lapselle, sekä vuoroasumisselvityksen toimenpide-ehdotusten edistäminen. Nämä hyvät tavoitteet eivät valitettavasti toteudu toimenpidesuunnitelmassa, kun vuoroasuvien lapsia ja heidän perheitään koskevat palvelu- ja etuusjärjestelmän uudistukset siirretään vuosien päähän. Toimenpidesuunnitelma tulee toteuttaa nopeammalla aikataululla ja sille on varattava sen tarvittava rahoitus.

Esa Iivonen,
johtava asiantuntija, lasten oikeudet ja lapsi- ja perhepolitiikka
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
www.mll.fi

Anna Moring
johtava asiantuntija
Monimuotoiset perheet -verkosto